sunnuntai 22. marraskuuta 2009

Jupiter Lander

Tulevaisuudessa maapallo käy väistämättä liian ahtaaksi, liikaa ihmisiä ja liikaa kerrostaloja - Ei tilaa pelloille ja marjapuskille. Tämän takia tulevaisuudessa ihmiset joutuvat muuttamaan maapallolta pois jollekkin isommalle tai pienemmälle planeetalle.

Tällä kertaa testatussa pelissä muutetaan Jupiteriin. Ongelmana on se että Jupiterin pinnalla olevalle avaruusasemalle ei ole hepoin laskeutua. Laskeutumisalukset räjähtelevät ja osuvat seiniin. Lisäksi polttoaineesta on pulaa. (tässä kohtaa pelintekijät ovat kyllä mielestäni arvioineet tulevaisuuden vähän tyhmästi, sillä esimerkiksi paluu tulevaisuus -elokuvissa oli käytössä semmoisia pieniä fuusiogeneraattoreita, miksei myös tässä?).

Tässä kohtaa pelaaja astuu kehiin. Pelaajan on saatava mahdollisimman moni laskeutumisalus laskeutumaan Jupiterin pinnalle. Laskeutumispaikkoja on kolme erilaista. Onnistunut lasku teleporttaa polttoainetta seuraavalle laskeutumisalukselle. Eri laskeutumispaikoilla on erilaiset teleportit. Avaruusasemalla on kuitenkin sattunut suunnitteluvirhe ja paras polttoaine-teleportti on typerästi sijoitettu hankalimpaan laskeutumispaikkaan ja huonoin teleportti tietysti helpoimpaan laskeutumispaikkaan. Laskeutuminen on hankalaa ja vaatii paljon tarkkuutta. Peli on todella vaativa ja tylsä samanaikaisesti. Ainoastaaan tärkeä tehtävä ja tieto siitä että moni onnistunut lasku säästää paljon ihmishenkiä saa pelaajan keskittymään ja yrittämään parhaansa tässä pelissä.


Tämä peli on ns. "moduuli", jolloin se heti käynnistyy kun pelin laittaa kiinni vicciin. Samanlaista nerokasta systeemiä kaipaisin myös nykypelikonsolien kehittelijöiltä. Moduulirakenteesta on myös toinen merkkittävä hyöty - moduulit ei naarmuudu, kuten cd:t tai dvd:t.


Grafiikka: 5/10
Tunnelma: 9/10
Äänet: 6/10
Yhteensä: 72%

perjantai 20. marraskuuta 2009

New Super Mario Bros. Wii


PELISAITTI palaa sotapolultaan ja loikkii haalarit kurassa luonnollisempien haasteiden pariin. On kulunut jo useampi vuosi edellisestä Mario-pelistä, joten on korkea aika kirjoittaa uusi arvostelu uudesta pelistä joka on ilmestynyt tänään (20.Marras.2009).
PELISAITTI toki sai sen ennakkoon jo postilaatikosta (PELISAITIN postilaatikkoon tulee viikoittain jopa useita pelejä!) ja pelasi tätäkin ennen kuin muisti että arvostelu pitäisi julkaista.
Toivottavasit putkenne ovat kunnossa sillä nyt tulee putkimies Mario uudessa New Super Mario Bros. Wii pelissä arvostelu!

Mario on ollut PELISAITIN toimituksen läsnä jo alkuvuosista asti ja ei siis ole ihmekkään että uusin peli oli kiva yllätys. Marion tarinakaari on vuosien saatossa saanut uskomattomia käänteitä joten onneksi PELISAITTI osasi varautua uuteen mutkaan tässä saagassa. Tällä kertaa Prinsessa Peach joutuu kaapatuksi kesken juhlien, joten ei auta kuin kasata rakastettu haalari päälle ja palata sienilaaksoon pyydystämään Prinsessa takaisin.

PELISAITIN Toimituksen silmäys osui kuitenkin pelikoteloon jossa epäilimme olevan värivirhe, sillä kotelo oli punainen eikä siis valkoinen joka on yleensä pelikotelon väri. Soitimmekin maahantuojalle ja varmistimme asian (kuuluuko sen olla punainen vai valkoinen) ja pelikotelon kuuluu olla oikeasti punainen. PELISAITTI kuitenkin samalla lähettää terveiset PS3 (Sony Playstation Corp.) että XBOX 360 (Microsoft United ltd.) päättäjille että kotelot olisivat jatkossa yhteneväiset.

Itse peliin sitten:
Pelin säväyttävä alku on koottu tutuista eineksistä ja eipä ole aikaakaan kun ollaankin jo katsomassa alkudemoa (esittelyä). Peli hurmasi PELISAITIN heti kun kävi ilmi että nyt ollaankin sienimaassa.
PELISAITTI alkoikin pelaamaan katsomatta liikoja alusta, koska usein onkin käynyt niin että ajatus katkeaa kesken alkuesittelyn ja pelin sisään pääseminen on hankalaa.
Kuitenkin on todettava että Mario ei petä vaan on melkoinen kodin putkimies vieläkin.
Vanha hyppytaito on tallella ja loppu peleissä on kaikki muukin edelleen pelaajan kontolla.

Nintendon oma Wii-konsoli on talsinut eteenpäin ja nyt on jo myynnissä mustakin versio pelikonsolista. Vaikka PELISAITTI ei omistakkaan uutta versiota Wiistä (mustaa) niin silti vanhakin konsoli pyöritti peliä ongelmitta.
Pelin ilme oli aavistuksen liian kirkas joten kaukosäätimen (TV oli 40" LCD) Brightnessiä piti etsiä. Lisäksi äänimaailma oli rajoitettu vain PELISAITIN omiin kaijuttimiimmi joten niiden kautta tullut ääni oli paikoin vain räikeää piipitystä, monikanavajärjestelmän omistava voinee saada enemmän tästä irti mutta toistaiseksi emme arvostele ääntä.

Totuus kuitenkin on että Mario peli on tullut takaisin ja tämän takia se ansaitsee PELISAITIN arvostelun!

keskiviikko 18. marraskuuta 2009

Battlefield 1943 (xbox live arcade)

Arvoisat pelisaitin lukijat! Palaan takaisin toimituksen pariin hetken tauolta. Heti ensimmäiseksi arvostelen tauon jälkeen SOTApelin!

Pidin vähän taukoa tai oikeasti vähän enemmän taukoa pelaamisesta kun se alkoi olemaan vähän liian aikaavievää tai liian raskasta. Tässä kun joutuu olemaan niin tarkka, ettei kirjoita väärin, ettei kenellekkään tule pahamieli tai joku saa potkuja pelintekoyrityksestä, kun niitten tekemä peli saakin huonot arvioot tai sitten joku nuori ostaa viikkorahoilla kehutun pelin ja se onkin huono. Tälläisten asioiden käsittely vaatii toimitukselta paljon ja sen takia me pelisaitilla teemmekkin paljon työtä laadukkaiden arvosteluiden puolesta.

Ajattelin arvostella tämmöisen sotapelin, kun se oli tullut xboxin kauppavalikkoon ja sen sai ladattua sieltä, eikä tarviinut mennä kauppaan saakka ostamaan. Sinänsä kauppaan olisi ollut helppo mennä, kun ostin uuden käytetyn auton, paitsi että esimerkiksi selloon tai johonkin ostoskeskukseen, missä on monta pelikauppaa on hankala pysäköidä, kun parkkihallin ruudut on aika pieniä ja uusi auto on aika iso.

No niinkun huomaatte virtaa on kirjoittamiseen, joten kerron sitten tästä pelistä joka on Battlefield 1943. Se on sotapeli. sijoittuu toiseen maailmansotaan jonnekkin saareen. Luulisin että saari on jossain Japanin tai Kiinan lähellä, sillä aikavarmasti, jossain vaiheessa näin vanhan japanin sotamerkin, jossain lentokoneessa (sellainen punainen pallo valkoisella pohjalla).


Pelissä ollaan, joku amerikkalainen sotilas, joita on kolme erilaista, niistä pitää valita oma. Tässä kohtaa olisi voinut olla enemmän vaihtoehtoja, sillä vaihe on nopeasti selvitetty ja aika helppo koska kaikki voi valita, muttei samaan aikaan.



Sitten kun ekoista valikoista on selvitty voi saarella alkaa pyörimään, juttuja voi ampua, autoilla ja panssarivaunuilla ja ehkä myös polkupyörillä tai moottoripyörillä voi ajella (en nyt muista oliko polkupyörää tai mopoa, mutta toinen ehkä oli). Sitten on kaikkia tykkejä ja muita joilla voi ampua.


Itse löysin saarelta jopa lentokoneen, mutta melkein, joka kerta kuolin kun lähdin lentoon. Se oli turhauttavaa, kun lentokoneelle joutui kävelemään alusta tosi pitkään. Itseasiassa siihen se pelaaminen vähän jäikin ja tuli semmonen olo että rahat meni vähän hukkaan. sääli sillä tässä on tosi hyvät grafiikat ja äänet on realistiset. Muutenkin pidän sotakirjoista ja elokuvista ja armeijasta, joten tässä pelissä on monta hyvää juttua.


Mutta kuitenkin nyt annan arvosanan:

Grafiikka 9/10
Äänet 9/10
Musiikki: ei ole
Pelattavuus 9/10

Yleisarvosana: 3- (max 5)

perjantai 13. marraskuuta 2009

James Pond 2: Codename RoboCod

Pelisaitti pysyttelee ajan (ja lukijoidensa) hermoilla ottaen arvioon tällä kertaa toisen Cod (Call of duty) spinoffin heti Modern Warfare 2:n jälkipoltoissa. James Pond 2: RoboCod yhdistelee hienosti agenttiseikkailua sekä modernia sodankäyntiä.

Grafiikassa on otettu askel sivusuuntaan muuttaen ensimmäisen persoonallisuuden kuvakulma suurempaa myötäelämistä tarjoavaan kolmanteen persoonallisuuteen. Vihollisjoukkoa on monipuolistettu muista Cod-peleistä - geneeristen jääkäreiden lisäksi vastassa on mm. pingviinejä, kärmeksiä sekä kattilapäisiä lumimiehiä. Kahden suuren lisenssiaatin (James Bond sekä Cod) lisäksi mukaan on ripoteltu uutta maustetta hienoisilla scifiaineksilla. Modernin sodankäynnin kuuminta lämpötilaa edustavat tekniset lisävarusteet, joilla jääkäreiden syntyperäisiä ominaisuuksia pystytään parantelemaan. RoboCodin tapauksessa tämä tarkoittaa uutta taisteluliiviä, jonka avulla esim. tiukan paikan tullen jääkärin torso saadaan venytettyä kymmeniä metrejä pitkäksi. Moisella ominaisuudella olisi ollut kyllä käyttöä jo aiemmissakin Codeissa.

Päihittääkö RoboCod sitten Modern Warfare 2:n? Kummallakin on puolensa ja kunniamaininnan ansaitsee RoboCod ratkaisemalla paljon hermoja kiristäneen dedikoitujen serverien puutteen jättämällä koko moninpelin pelistä pois. Kunnioitettavaa palautteidenhuomiointia! Neljä tähteä tälle.

maanantai 9. marraskuuta 2009

Call of Duty: Modern Warfare 2 (PC)

Koska kyse on niin suuresta julkaisusta (Pelisaitti joutui sahaamaan postiluukkuaan isommaksi, että arvostelupaketti mahtui sisälle eikä postinjaka-janne saanut toruja), niin lupauduin dedikoiduksi palvelijaksi ja arvioimaan pelin PC-version kaikille niille, joilla tietokone on henkilökohtainen juttu.

PC-tyyliin peli pitäisi asentaa, mutta kun sain levyn sisälle, niin Jarkko huusi toimistostaan, että ulkona on kissa puussa. Piti mennä ihan katsomaan, ja siellä se oli - kissa puussa! Hah elukkaa! Mitä ne vielä keksivätkään! Niin nauratti, että asennuskin jäi. Neljä tähteä kuitenkin tälle merkkijulkaisulle.

Call of Duty: Modern Warfare 2 (XBOX 360)

PELISAITIN ensimmäiset 1-vuotissynttärit lähenee ja mikä on parempi tapa juhlistaa tätä merkkipäivää kuin tuoda arvostelun muodossa lukijoille iso kiitos Call of Duty: Modern Warfare 2 arvostelu muodossa!
PELISAITIN ja Call of Dutyn yhteinen rinnakkaiselo on ollut pitkä ja edellinen pelisarjan tekele World at War olikin ihka ensimmäinen PELISAITILLA (tämän hetken kuumin peliarvostelusivu arvostelu).
Toki nykyisen PELISAITIN standardeilla oli tuo arvostelu hiukan nykyistä tasoa alhaisempi mutta PELISAITIN kehitys näkyy hyvin jo seuraavan osan Modern Warfare ykkösen arvostelussa.
Nyt on aika katsoa mihin pelialanteollisuus pystyy tätä nykyä ja ennen kaikkea miten hyvin PELISAITTI saa aikaan illuusion teille siitä että itse koette Call of Duty: Modern Warfare 2 arvostelun muodossa.

Harva peli on yhtä pelattu kuin Call of Duty: Modern Warfare. Pelin ominaispiirteet ja yleistunnelmat ei esittelyjä kaipaa ja niitäkin olisi voinut parantaa. Etenkin pelin yleinen masentava tunnelma oli joskus liian päällekäyvää, mutta silti peliä tuli tahkottua ja usein PELISAITTIKIN sai onnistumisen tunteen kun onnistui tappamaan ihmisen.
Myöhemmin selvisi myös että pelituki Online pelimoodia ja sen avulla löytyi myös muita tämän ominaisuuden löytäneitä pelaajia ns. verkkopelistä. Yksinpeli kuitenkin kunniaan ja odottaisin mahdollisuutta verkkopeliin myös yksinpelimoodissa.

Call of Duty: Modern Warfare 2 ei jatka siitä mihin viimeeksi jäätiin ja tämä on hyvä koska PELISAITIN toimitus ei muista että olisi saanut koskaan ensimmäistä osaa loppuun asti pelattua. Hyvän pelin salaisuus onkin siinä että onnistuuko peli viihdyttämään vaikka sitä ei jaksa loppuun asti vääntää. Näillä mittapuilla ensimmäinen peli olikin siis melkoisen kova saavutus pelialustalla kuin pelialustalla (xb0x 360, PS3 tai Wii).
Se mistä tämä suora jatko-osa alkaa on kuitenkin aloituspiste josta voi olla varma että tilanne ei ainakaan parane. Monet aseet tulevatkin heti kättelyssä tutuksi ja jo tutuksi käynyt pelitahti on uudenlainen mutta tuttu.

Pelin tapahtumat vievät takaisin tuttuihin maastoihin ja rikollisliigat ovatkin entuudestaan nähtyjä, toisille tämä on vain positiivista ja PELISAITTIKIN allekirjoittaa hakemuskirjeen positiivisen puolueen listoille. Nyt pelillä on todella lämmin tunnelma ja tuntuu kuin tapaisi vanhan ystävän pitkästä aikaa. Kauaa ei kuitenkaan olla lämpimissä oloissa sillä peli vie jopa lumisiin maisemiin. Pelin tämä vaihe olikin liian kirkas ja PELISAITIN toimitus joutuikin laittamaan television (LCD 40" !!) kirkastusnappia pienemmälle.

Pelinhahmoista sen verran että nyt ne ei ole enää entiset. Uudet pelihahmot tuntuvat olevan vanhempia ilmeikkäämpiä, tosin kasvoja ei vieläkään hahmoista näe joten täysin varma ei voi olla. Kuitenkin ruudulla tapahtuva liikehdtinä on eloisaa ja vetovoimaista.

Peliä (COD: Modern Warfare 2) on saatu odottaa jo useamman vuoden ajan ja odotus palkitaan, sillä peli julkaistaan samanaikaisesti usealle eri alustalle. PELISAITIN toimituksen postiluukusta putosi XBOX 360 versio jonka ohjain ei ole täydellinen.
Ohjain ei kuitenkaan haittaa täydellistä graafista ilmettä jonka tuoma utuinen sotamurska on omiaa luomaan kerta kaikkisen tunnelman jota voi sapelilla viiltää. Vikoja toki löytyy mutta niitä voisi luetella vasta kun muut ovat pelin ostaneet, että kukaan ei jätä tätä vain nidien takia ostamatta.

Call of Duty: Modern Warfare 2 lienee aiempaa osaa parempi, mutta aika näyttää miten asian laita oikeasti on. PELISAITTI pitää lukijat ajantasalla ja kertoo miten käy loppupeleissä.
Tälä hetkellä varovainen peukku tälle!

(Testattu Xbox 360 versio).

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Dragon Age : Origins

Lohikäärme on pelisaittia kiinnostanut jo nuoruuden kalareissuilta ja lähikaupan pakastealtaasta lähtien. Tuo puoliksi kala ja puoliksi matelija on elukoista tarunhohkaisin, joka syöksee tulta eikä tartu mato-onkeen, vaikka käyttäisi taikinaa syöttinä. Peliyrittäjä Bioware (normaalisti emme pelisaitissa warea suosi, mutta bioware nimenä kalskahtaa ekologiselta ja me Pelisaitissa tahdomme tehdä osamme) on jo vuosien ajan ollut yksi roolipelien takausnimi. Arvostelu kohdistuu tällä kertaa yrittäjän uuteen mahtieepokseen, Dragon Age : Originsiin.

Toisin kuin tosimaailmassa, pelin alussa valitaan rotu, johon pelisaitti ei epärasistisena sivustona mielellään suostu. Sitten valitaan luokka, muttei luokkatovereita. Valikoimasta löytyvät konna, soturi ja suosikkimme maukka. Pelaamaan pääsee kolmannen persoonallisuuden näkökannasta ja huomasimme että eri hahmoilla pelikin on eri. Suosikkinamme kääpiömaukkana pelasimme pisimmälle, aina kello neljään asti, jolloin menimme syömään. Pelissä kävellään ja keskustellaan vastaantulijoiden kanssa. Hieman tästä tuli mieleen suosikkimme jo viikkojen takaa Sims, mutta jotenkin realistisempana. Lohikäärmettä emme pelissäkään nähneet eikä onkimaan päässyt, joten siitä miinus ja arvosanaksi vain neljä tähteä.

keskiviikko 4. marraskuuta 2009

Forza Motorsport 3


PELISAITTI ei saa bensankatkuista tarpeeksi.
Jos GTA: Lost and the Damnedin pakokaasuhuurut veivät PELISAITILTA järjen niin Forza Motorsport 3 saa ne takaisin kaistalleen ja talla pohjaan tietenkin!
Laittakaa siis tuunaus hattunne lippa kenoon ja lenkkareille bensaa sillä nyt mennään Forza Motorsport 3 arvostelu tahdissa!

Forza Motorsportin on XBOXin (Microsoft software inc. yhtiön omistama) oma rallipelisaaga jonka kehityskaari alkoi jo edellisestä konsolista. Siinä missä Nintendon oma autosarja Mario Kart on toisaalta erilainen, niin Forza Motorsport vie pisteet kotiin hyvällä pelimoottorilla. Toiset voivat jäädä tämän tehomörssärin jalkoihin, tosin PS3 (Playstation Corp. omistuksessa) MotorStorm heittää myös hiekkaa nuotioon.
Kannattaa siis todella olla varuillaan kun tämän pelin asettaa pelikelkkaan :)

Peli sisältää useat kymmenet erilaiset autologot ja mallinnukset ovat niissä enemmän kuin kohdillaan. Toki auttaa asiaa jos entuudestaan tuntee lukuisia automerkkejä kuten PELISAITTI. Kuitenkin moni auto jäi tunnistamatta sillä ei kukaan voi kaikkia tunnistaa.
Pääasia on kuitenkin pelissä ja minne se vie?

Peli vie pelaajan suoraan kilparadalle jonka pelaaja voi itse valita lukuisista mahdollisuuksista (ja ne todella kannattaa hyödyntää). Moninaiset kurvit ja suorankaistaleet tulee tutuksi kun auton kilometrimittari surisee numeroita numeroiden perään. Tässä olisi muuten ehdotus tekijätiimille, mittareiden raksuntaa olisi ainakin PELISAITTI toivonut, se olisi antanut fiiliksen jota kaipasimme.
Pelin pelausta ei tarvitse rajoittaa vain omalle kotisohvalle sillä pelin voi aloittaa myös verkkopelinä jolloin voi pelata toisia vastaan paljon helpommin kuin sohvalla. Säästää sekä aikaa että tilaa ja asento voikin olla sohvalla todella vapaa.

Pelinilmeestä sen verran että Nyt se on nähty!
Pelinkotelo lupaa useita hienoja lauseita kuvanlaadusta ja paremman puutteessa näin se myös tekeekin. Ei usein koe samanlaisia elämyksiä konepeltejä katsellessa. Sisäinen putkiröörimies herää myös kun pääsee näkemään miten pölykapselit todellisessa elämässä käyttäytyy.
Tästä vähintään täysiä pisteitä voisi jaella, mutta ajatukset kuitenkin vilisee PS3:n potentiaaliin samassa kehyksessä. PELISAITIN arvostelijoiden aivot käyvät aina täysillä ja nämä ajatukset ovat liian tosia.

Forza Motorsport 3 on lunastanut paikkansa ainakin kauppojen hyllyllä sillä ei sen tarvitse hävetä edes kansikuvaa.

(Testattu XBOX 360 versio)

sunnuntai 1. marraskuuta 2009

NHL 10

Luistelu on yleensä mielletty tyttöjen toiminnaksi niin Turussa kuin torillakin. Paini sen sijaan on pelisaitinkin poikamaisia mieliä kiinnostanut jo puolinelsonin oppimisesta lähtien. Painin suuri maa on Amerikka, jossa jalosta lajista on jalostettu peleihinkin sopiva lajimuoto - WWF on varmasti kirjaimina kaikille tuttu.

Urheilujohtajat ovat lyöneet viisaat päänsä ovenkarmiin ja yhdistäneet kamppailemisen ja kaunoluistelun. NHL 10 onkin yhdistelmä painia, disneyn jääshowta, ikiaikaista kendomiekkailua sekä ammattikorkeakoulun välitunneilta mieliin taottua polttopalloa. Uutena ideana kaikkien muiden ideoiden lisäksi ottelut ovat kuin painin häkkiotteluita isoilla joukkueilla ja ilman häkkiä. Painijoilla on lyömaseina pitkät puumiekat, joilla toisen joukkueen kalloja voi takoa. Polttopallo on lajiin liitetty mustalla pikku pallolla, jonka hallussapitäjän telominen on aina erän tärkein tavoite. Parhaat telojat palkitaan istumapaikalla kunnia-aitiossa.

NHL 10:n grafiikka on pieteetillä renderöityä ja pienimmätkin yksityiskohdat erottuvat pikseleistä. Pelin rytmityksessä vain on menty pahasti puistoon. Suurin osa pelin tiimellystä muistuttaa Benny Hill Shown loppusketsiä - kaikki painijat takaa-ajavat polttopallotettua painijaa. Vain takaa-ajomusiikki puuttuu, josta tuleekin miinus. Kiinnisaadessa kulmakuva muuttuu multipersoonan näkökulmasta yhden persoonan kuvaan ja nyrkkipaini voi alkaa. Kamppailu on kuitenkin toteutettu kehnommin kuin monessa uusiakin vanhemmissa peleissä, joten emme tätä suosittele kamppailulajin taitajille. Luisteluosuudet ovat kyllä hyviä, mutta lisensointisotkuista johtuen Kiiraa ei nähdä. Neljä tähteä tälle.