Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City

PRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ: huutaa PELISAITIN moottoripyörä kun kaarramme nahkatakeissamme paikalle ja iskemme XBOX 360 (Bill Gatesin kehittämä 3. sukupolven konsoli) kehikkoon uusimma GTA (Grand Theff Auto) pelin.
Taustalle asetamme tunnelman nostattamiseksi diskojumputusta sillä sitäkin tarvitaan tässä kontekstissa (sisällössä) sillä nyt pannaan ranttaliksi niin kadulla kuin klubilla.
Tässä on Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City (The Lost and the Damned ja The Ballad of Gay Tony sisältyy pakkaukseen) arvostelu:

GTA IV oli melkoinen aikapommi ilmestyessään niin PS3:lle kuin XBOX 360:llekin. Sen maine oli huikea ja tarinat kulissien takaa värikkäitä, joskaan ne eivät PELISAITIN korviin koskaan eksyneet. Siitä huolimatta kaikki oli kohdallaan ja kun peli ilmestyi niin siitä kirjoitettiin arvosteluja. Myös PELISAITTI kirjoitti arvostelun pelistä ja onkin hienoa huomata miten evoluutio on vaikuttanut toimituskeen sillä vanha arvostelu on huono.

Nyt on kuitenkin uudet purjeet veneessä ja on aika tarkastella tuorein elein uusia pelejä.
Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City sisältää useamman tunnin mukavaa viihdettä kaikille rikoselämän ystäville (kuten PELISAITTI on).
Ensimmäinen peli, jota kutsutaan nimellä The Lost and the Damned, astuttaa pelaajaan rankan moottoripyöräkerhon kanssa. Ei siis ihmekkään että Liberty Cityn katuelämä näyttäytyy kokonaan uudelleen uudessa valossa.
Moottoripyörällä ajo on toteuttu hyvin ja vauhdissa ampuminen antaa vallan tunteen jota myös oikeassa elämässä joskus kaipaa tietyissä tilanteissa. Lisäksi hahmot ovat kovin realistisia sillä pelin pelimoottori on venytetty äärimmilleen ja silti saatu mukaan nettipelikin.

Kun on moottoripyörällä ajot suoritettu onkin aika astua jalalla koreasti ja mennä diskoilemaan.
Liberty Cityn toinen peli on The Ballad of Gay Tony joka ei voisi olla ulkonäöltään juurikaan entisen kaltainen. Nyt mukaan asuu uudet hahmot ja tempokin saadaan kohotettua sillä nyt ei säästetä kuteja (ei peniksessä eikä aseissa) vaan kaikki ammukset tyhjentyy.
Ei ole ihmekkään että tätä osaa on odotettu sillä se valmistui hieman aiempaa osaa myöhemmin. Tätä on kuitenkin odotettu.
Pelinhahmoissa voi nähdä similariteetteja aiempien osien hahmojen kanssa, mutta eipä pelimaailmassa voikaan loputtomasti uusia kasvoja luoda. Tämän siis PELISAITTI sallii.

Peliä pelatessa ei voi käyttää PS3:n ohjainta (vaikka GTA IV peli olisi PS3 levyllä aiemmin hankittu) sillä tämä levyke on vain XBOXIN omaisuutta. Ohjaus toimii silti hyvin ja ei aikaakaan kun sen hallitsee kuin virtuoosi. PELISAITTI kuitenkin toivoisi tukea myös usemmalle ohjaintyypille. Pieni vika muuten ihan hyvässä paketissa, mutta ymmärrettävä.

Pelinilme on polygoneista huolimatta onnistunut.
Usea muu peli voisi myös renderöidä kuvansa peleissä näin niin PELISAITTI olisi astetta iloisempi. Kukaan pelitoimituksessa ei nimittäin halua keskittyä kampasuodattimen säätämiseen huonon pelikuvan takia. Eli Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City on sillä alueella oikeassa vaikka kukaan ei kai ole profeetta omalla maallaan.

Tiivistelmä: Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City on asiallinen paketti joka lupaa hyvää tulevaisuudelle.

(testattu XBOX 360)

Borderlands

PELISAITTIA ei suotta pidetä internetin tulevana kultajyvänä. Pienestä ydintiimistä huolimatta (joista kaksi on kadonnut) huolimatta pystyy PELISAITTI tuomaan internettiin tuon tuostakin unohtumattomia peliarvosteluja ja usealle alustalle niin halutessaan.
PELISAITTI taiskin löytää pelimaailman uuden kultajyvän pöheiköstä ja onkin viime pelitunnit viettänyt erämaan armoilla ulkomaailman planeetalla pudistellen avaruuspölyä keuhkoistaan.
Tässä siis Borderlands arvostelu:

Borderlands peli sijoittuu kaukaiselle ulkomaalaiselle planeetalle, jonka erämaat ovat kuin suoraan pahimmasta painajaisestasi. Maisemat ovat kuivia ja onkin ilmeistä että peliä on mallinnettu Irakin kauhuja silmällä pitäen.
Onneksi pelissä ei ole kyse öljynmetsästyksestä, vaan nyt ollaan lukuisten muiden tehtävien kimpussa. Peli ei nimestään huolimatta ole yhtään tylsä vaan tekemistä riittää useaksi pelitunniksi (yksi pelitunti = 2 normaalia tuntia).

Pelintekijät ovat ottaneet helpon ratkaisun ja lainanneet kosolti aihioita ainakin Fallout 3:sta.
Tässäkin on paikka nimeltä Vault joka kätkee sisäänsä asioita joita etsitään.
Ei siis omaperäistä mutta toimivaako? Se riippuu hyvin paljon sinusta sillä usealla meillä on erilaiset käsittykset ja omat pelimakumme.

Pelin ilme on toki hieno mutta viimeistelemätön.
Hahmot eivät ole kovin photorealistisia ja renderöinti vaiheessa on unohtunut mustat reunat hahmoen ympräille. Kenties näin pelinhahmot eivät syö niin paljoa tallennustilaa? Kaiken kaikkiaan kuitenkin mm. olkapäät ovat oikean muotoisia.
Ruutu kuitenkin päivittyy nätisti koko pelin ajan ja kun vuorotellen pelasimme xboxia ja ps3:a niin kumpikaan ei ilmoittanut että peli ei toimisi.

Pelinvalikot pelin aikana ovat täynnä tavaraa niin paljon että usein joutuu kaiken lukemaan järjestyksessä. Tämä syö peli-iloa ja vähentää satunnaisia valikointeja valikoimista.
Ei siis voi suositella niille jotka eivät jaksa keskittyä peliin.

Kaiken kaikkiaan Borderlands on toimiva peli, jota vaivaa liian monet asiat että se olisi varauksettoman toimiva. Nyt etenkin pelihahmot jää etäiseksi.

(testattu ps3 ja xbox 360 samaan aikaan)

Brütal Legend

PELISAITTI on vannoutunut hyvien komedioiden ystävä ja yleensä jos komedian pääosassa on Jack Black niin tunnelma toimituksen pelisohvalla muuttuu elokuvakatsomosohvaksi.
Ei siis ole ihmekkään että PELISAITIN toimituksessa kuhistiin jo hyvissä ajoin kun oli puhetta että Jack Black saisi oman pelinsä joka sijoittuisi pelimaailmaan.
Peli on nyt kaikkien nähtävillä ja PELISAITTI sai myös kokea mille tuntuu pelata suosikkinäyttelijänän kanssa.
Tässä siis Brütal Legend arvostelu..

Brutal Legend (Jack Black itse äänessään) on roudarina yhtyeelle ja jostain selittämättömästä syystä hän joutuu keskelle keskiaikaista sotaa, jossa vain tuntuu hevillä pärjäävän. Kavereiksi eksyykin kaikenlaisia kavereita aina luolamiehistä asti, jotka heiluttavat päitään komeasti tahdissa. Kaiken takana vaanii itse pääpaha ja Paholainen joka luo pelille pelottavan ilmapiirin jonka rikkoo vain ajoittainen hevimusiikki.
Välillä siis kannattaakin vain istua alas ja laskea ohjain alas ja kuunnella Jack Blackin huumoria sekä ihastella onnistunutta sävelvalikoimaa.

Peliä on kuulemma kehitelty pidemmän aikaa ja oliskin jännä nähdä miten pelin ilme on muuttunut alusta asti. Nyt pelin taustaa ei osaa arvostaa ja puheet kehitysprosessista ovatkin melkoista sana helinää PELISAITIN korviin.

Valitsimme arvostelukappaleeksi Playstation 3-version, joka oli kyllä kalliimpi kuin esim: Xbox versio, mutta hyvästä kappaleesta kannattaa PELISAITIN mielestä maksaa.

Mukava oli huomata että Brütal Legend ei taipunut olemaan vaan mielikuvitukseton Fist Person Shooter, vaan nyt pelintekijät olivat panostaneet koko ilmeeseen ja pelihahmolla oli suunniteltu kokonainen vartalo joka kuitenkin jää sivuseikaksi koska pelin muut osa-alueet menevät tämän osa-alueen ohi. Kuitenkin pitää mainita että päähahmon ruumis on vedetty hieman överiksi.

Peli on kömpelö käsitellä ja sen graafinen ilmekin on jätetty hyvinkin rajatuksi, mutta nämä asiat antaa PELISAITTI anteeksi Jack Blackin takia. Tätä tulee pelattua useasti ja vaikka peli menisikin läpi niin ei se pelin ikää huononna. Sen vuoksi PELISAITTI uskookin että Brütal Legend on peli joka tarjoaa loputtomasti pelitunteja.

(testattu ps3 versio)

Operation Flashpoint 2: Dragon Rising

PELISAITIN lokakuu kiireet senkun kirenee ja vauhti kiiristyy kuin alamäkeen suhatessa.
Talla on syytä pitää pohjassa sillä loppuvuosi on tunnetusti pelaajan kulta-aikaa, sillä lähenevä joulu tietää ilmaisia pelejä lahjaksi.
PELISAITTI arvosteleekin nyt yhden sotaisan pelin lisää joka saa kaikkien peleistä (sota) pitävien konsolien kovalevyt ylikierroksille.
Operation Flashpoint 2: Dragon Rising arvostelu pamahtaa nyt ruutuun!

Ulkomaalainen pelitalo Codemasters on luonut todellisen pelihirviön.
Heidän luomansa peli ei ainoastaan tue molempia megalomaanisia konsoleita (Xbox 360 ja etenkin PS3!) mutta se on myös ohjelmoitu tukemaan PC:n moottoria, joten kotikoneellakin voi tätä pelata jos oma konsoli menee rikki. Tämän soisi yleistyvän sillä ei ole PELISAITIN toimituksellekaan kovin harvinaista että konsolit menevät rikki kun toimituksen lämpötaso nousee stratosfääriin asti tiiviissä tunnelmassa.

Sääli että peli on kuitenkin vain jo liian tutunomainen Fist Person Shooter ammuskelu modernissa sotametsässä, jonka on nähnyt jo vaikka aikaisemminkin peleissä. Erottuuko Operation Flashpoint sitten joillain alueilla valtaisasta virrasta?
Hyvä kysymys ja pitääkin tutustua tuohon kunhan vain pelitunteja on enemmän takana.

Kuten Call of Duty 5:kin sijoittuu myös Operation Flashpoint 2: Dragon Risigin Japanin saaristoon, keskelle militaarista sotilasjunttaa jossa tukkanuottasilla on USA ja Japani. Pelaajan tehtävä onkin käyttää kaikkia hoksottimiaan kun painelee ohjaimen tatteja ja nappuloita, sillä muuten peli voi olla liian vaikea ja Game Over tekstikin liian tuttu.
Maasto on erittäin epätasainen.

Peli toki omaa omia hienoja kommervenkkejään ja monesta muusta pelistä tutut elementit toistuvat nohevasti. Muutenkin peli vakuuttaa komealla kansipaperilla joka lupaa kunnon menoa kotisohvalle.

Ohjaukseen tottuminen voi olla hankalaa, kuten aina fist personeissa, mutta PELISAITIN toimituksen väki on jo tähän tottunut ja luontevasti pystyi liikkumaan eteenpäin. Ikävä kyllä maisemat ovat niin yksitoikkoisia että mielummin kääntää näkymän maahan ja juoksee sokkona eteenpäin kuin katsoo sinistä horisonttia. Viholliset toki näin yllättävät mutta se tuo lisää jännitystä ja onneksi on iso muisti niin voi jatkaa aina kuin kuolee.
PELISAITIN toimitus kuitenkin pelin koki liian vaikeaksi ja tätä kirjoittaessa se on jätetty kesken.

Kunniakas yritys on Operation Flashpoint 2: Dragon Rising mutta se viimeinen silaus ei ole saatu leimattua tähän peliin.

(testattu PS3 versio).

Wolfenstein

PELISAITTI ei voi millään sanoilla puolustaa vuoden 1945 hirmutekoja Saksassa, ei siis kannata älähtää että olisimme natsisympatiseeraajia vaikka Wolfenstein pelin nyt arvostelemmekin.

Keitä olivat natsit?
Internet kertoo että:

"Natsismi, joka tunnetaan virallisesti saksan kansallissosialismin (saksaksi: Nationalsozialismus), viittaa totalitaarisen ideologian ja käytäntöjen natsipuolueen tai kansallissosialistisen Saksan työväenpuolueen mukaan Adolf Hitler, ja politiikan, jonka diktatorisen hallituksen natsi-Saksassa 1933 jotta 1945"

Tämä ei kuitenkaan ole estänyt pelialaa repimästä pelinaihetta tästä pimeästä aikakaudesta jota myös Natsisaksaksi kutsutaan. Niin pelisarjat COD (Call of Duty) kuin moni muukin on sisältänyt hahmoja jotka on helppo tunnistaa natseiksi.

Wolfenstein on peli joka vie fist person shooter-ominaisuudessa pelaajan keskelle vihollispesää ja keskelle upgreidattuja natseja. Nämä natsit eivät ole perinteisiä vaan heillä on erikoiskykyjä. Erikoiskyvyt ovat ilmeisesti tieteellisten kokeiden seurausta, mutta tähän PELISAITTI ei jaksanut tutustua.
Pelin tunnelmaa voisi luonnehtia kummitusmaiseksi vaikka tapahtumat ovatkin historiallisia.

Saksan kadut on kokeneet kovia vuosien aikana mutta pelissä ne on rekunstroitu entiseen loistoonsa ja Düsseldorfin voi todella tunnistaa.
Peliruutukin päivittyi mallikkaasti (telkkarina FullHD televisio).

Huviksemme testasimme XBOX 360 versiota ja se yllättäen ei ollut kovin huono. Heräsi toki kysymys miten Sony Playstation Corporationin oma Playstation 3 olisi BluRay moottorinsa kanssa onnistunut peliä pyörittämään.
Ohjainkamppailun häviäjä on selvä, joten keskustelulle ei ole sijaa. Voittaja on selkeä.

Wolfenstein on aiheensa puolesta synkkä, mutta PELISAITTI uskoo että tämä peli auttaa pelaajia unohtamaan natsisaksan kauheudet.

(Xbox 360 versio testattu)

Burn Zombie Burn

PELISAITTI on tuskin saanut Playstation 3 ohjainta (SixSaxis) kädestään, koska Uncharted 2 on niin hyvä, kun on jo pakko taas uutta tekstiä kirjoittaa, sillä joku meistä lupasi aiemmin tämän arvostella.
Pelinä Burn Zombie Burn ei ole edellisten pelien kaltainen hitti mutta se erottuu joukosta kartuunimaisuudellaan ja hillittömällä detaljillaan.
Tässä siis Burn Zombie Burn arvostelu.

Playstation Networkin syövereihin voisi sukeltaa vaikka pää edellä ja voisi olla varma että pää kolahtaa aina johonkin peliin jota voi kutsua pelattavaksi. Näin kävi PELISAITILLE kun tämän pelin ostimme ja maksoimme luottokortilla.
Nimi antoi odotuksia enemmänkin kuin voisi luulla sillä PELISAITIN toimitus oli varma että kirjoitusvirhe oli tullut sillä pelin nimessä on kaksi kertaa sana Burn.
Tämä kuitenkin osoittautui joksikin tehokeinoksi jolla alleviivataan pelin liekinheitinasetta.

Pelin juoni ei pärjää esim: Uncharted 2:lle mutta sekin voisi ottaa tästä oppia sillä Burn Zombie Burn on pelkistettynäkin melkoisen naseva ja ronski.
Zombiet ovat ehdottomasti PELISAITIN suosikki paholaisia, joten niiden polttaminen oli helppoakin. Ennätyspisteiden tekeminen oli kuitenkin liian suuri haaste.

Loppujen lopuksi PSN:n peliksi tämä ei ole kovin mieleenpainuva, mutta tarjoaa unohtumattomia sävyjä peli-iltaan.

Uncharted 2: Among Thieves

PELISAITTI ei vanku, vaan on yhä vankkumaton konsolipelien ystävä!
Hurraa huutojen saattelemana postimies tuli luukullemme ja pudotti odotetun kappaleen peliä jota olemme odottaneet jo siitä asti kun kuulimme että peli on tulossa.
Uncharted pelisarjan edellinen osa vakuutti PELISAITIN toimituksen ainakin joillakin tavalla ja siksi jotenkin osasi odottaa mitä tuleman piti.
Tässä siis lukijoille Uncharted 2 Among Thieves Arvostelu

Uncharted 2 on playstationille tehty konsolipeli joka on nähty myös ennen pelimarkkinoilla. Aiempana vuotena on ilmestynyt tämän jatko-osan esiosa joka oli jokseenkin mukava.
Pelin päähahmo on pysynyt samana joka on omiaan tuomaan pysyvyyttä pelisarjaan kuin pelisarjaan. PELISAITTI ainakin pystyy samaistumaan näinkin karuun ja komeaan hahmoon helposti.
Siinä missä edellisessä Uncharted pelissä oltiin viidakon tiimellyksessä niin osaksi myös tässä. Myös muut paikat tulevat tutuiksi jos peliä vaan jaksaa pelata tarpeeksi pitkälle ja miksi ei jaksaisi kun PS3 (Playstation Corp.) konsoli työntää eetteriin pätevintä grafiikkaa jota on nähty.
Kookospähkinöiden voi kuulla putoavan ja Atsteekin pyramidit näyttävät ilmeisesti oikeille kun renderöinti on tiivistetty bluray formaattiin sopivaksi.
Pelihahmojen liikkeet muistuttavat nyt jo kovasti oikeita ihmisen liikkeitä. Kaikki on siis kohdallaan mutta entä sitten ne miinus-asiat?

PELISAITTI pettyi alussa että pelissä ei ole suomitekstejä. Edelleen korostamme että toimituksemme taitaa myös englannin mutta kaikki ei kuitenkaan sitä osaa. Siksi tämän puute oli raivostuttava.
Pelin edetessä voi myös kohdata muutamia bugeja, sillä tapahtumat eivät ole kovin realistisia ja harva uskoo että oikeasti voi pelinsankari selvitä jokaisesta pulmasta sekä ahdingosta.
Nämä ovat kuitenkin vähäpätöisiä seikkoja, etenkin kun ottaa huomioon positiiviset asiat. Niistä enemmän ylempänä.

Uncharted 2: Among Thieves on yllättävä peli ja monen mutkan jälkeen voikin todeta että pelissä on myös kiiltävää pintaa. Sitä hankaammalla kuitenkin voi löytää helmen joten kannattaa lähteä kalastusreissulle tämän pelin pariin.
PELISAITTI voi suositella peliä teille niin halutessanne (pelisaitti@gmail.com)

(testattu ps3 versio)