torstai 26. toukokuuta 2011

L.A. Noire

PELISAITTI on viime päivinyt oppinut tutustumaan monen vuoden takaiseen kaupunkiin nimeltä L.A. Ei siis ihmekkään että nyt on stetson hattumme (lippis) ja trenssitakkimme (huppari) kaivettu naftaliinista ja tunnelma toimituksen sohvalla on yhden kerran ja sen kanssa.
Epäilemme tai emme, huudamme tuomiomme nyt pelille nimeltä L.A. Noire eli tässä arvostelu.

Sanomattakin on selvää että pelin (L.A. Noire) on tehnyt Rockstar niminen pelintekijäyhtiö. Aiemmin tämä kyseinen firma on myös saanut huomiota PELISAITIN sohvalta, sillä heidän pelit ovat järjestäen olleet onnistuneita. Onko L.A. Noire (Rockstarin uusin peli) sitten sen arvoinen? Asiasta voi olla montaa mieltä, mutta PELISAITTI sanoo viimeisen sanan.

On vuosi 1947 ja asiat eivät ole mallillaan. Los Angelesin kaupungin kadut eivät ole enää sitä mitä ne olivat sodanaikaan. Turhaan kaduilla notkujat ovat rikollisia ja poliisi on voimaton.
Onneksi pelimaailmaan astuu uusi poliisi jota sinä (pelaaja) ohjaat ja on aika puhdistuksen. Ennen pitkään oletkin jo auton ratissa ja kruisailet pitkin kaupungin katuja samalla kun näytät poliisimerkkiäsi jos on tarvis.
Raamit ovat siis kohdallaan mutta miten muut seikat?

PELISAITTI on saanut kulutettua peliin jo useamman pelitunnin ja ylläolevaan kysymykseen on helppo vastata.

Pelinohjaus on kenties hieman takkuileva koska pelissä ei ole FPS (fist person) näkökulmaa. Tämän lisäksi pelintehtävät, joita on paljon mutta ei aina liikaa, ovat valitettavan kaukana toisistaan. Sekaisin ei mene vain pelimoottori vain myös pelaaja. PELISAITIN toimituksella piti pariinkin kertaan turvautua ulkopuoliseen apuun kun peliä yritti pelata.

Kun pelaa ensimmäistä kertaa L.A. Noirea on hyvä ottaa huomioon pari seikkaa. Peli sijoittuu aikaan jota moni PELISAITIN lukija ei tunnista. Asiat eivät olleet aina niin mustavalkoisia (vaikka peliä voi pelata myös niin) kuten nykyään ja moni nykyisin tuttu asia ei ole mukana pelissä. Järkevää kenties, ottaen huomioon pelin ilmeen, mutta voi häiritä useita nuorempia pelaajia.
Asetta käsitellessä kuitenkin kaikki muuttuu.

Pelin aseet voivat olla tuttuja jos on pelannut sotapelejä jotka sivuaa samaa aikaa. PELISAITTI tunnistikin viittauksia runsaasta tekstistä 2. maailman sotaan, aikaan jota monet pelit ovat imitoineet. L.A. Noire ei ole sotapeli.

Kun puhutaan aseista on myös hyvä puhua pelinohjauksesta.
Se on toteutettu maltilla, mutta kuitenkin pieeteettejä kunnioittaen. Pelimekaniikan tarjoamat nyanssit eivät vain ole kaistaleina ruudulla, vaan niiden tärkein pointti on selkeästi esillä.
Kasvoanimaatio on tehty uudella tekniikalla.
Kuitenkin on hyvä mainita että jos pelaa XBOXilla tai PS3:lla niin pelikokemus voi olla tuskaa tai iloa, ihan vain siitä kiinni on oma nautinto sillä jokainen on erilainen. PELISAITILLA on molempien konsolien versiot pelistä, joten tiedämme mistä puhumme.

Tiivistettynä voi mainita sen että Rockstarin uusin peli on illanistujaisiin liian vaativa, mutta ajan kanssa siitäkin voi saada enemmän irti. PELISAITTI suosittelee aikaan tutustumista ennen pelaamista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti