Call of Duty: Modern Warfare 2 (PC)

Koska kyse on niin suuresta julkaisusta (Pelisaitti joutui sahaamaan postiluukkuaan isommaksi, että arvostelupaketti mahtui sisälle eikä postinjaka-janne saanut toruja), niin lupauduin dedikoiduksi palvelijaksi ja arvioimaan pelin PC-version kaikille niille, joilla tietokone on henkilökohtainen juttu.

PC-tyyliin peli pitäisi asentaa, mutta kun sain levyn sisälle, niin Jarkko huusi toimistostaan, että ulkona on kissa puussa. Piti mennä ihan katsomaan, ja siellä se oli - kissa puussa! Hah elukkaa! Mitä ne vielä keksivätkään! Niin nauratti, että asennuskin jäi. Neljä tähteä kuitenkin tälle merkkijulkaisulle.

Call of Duty: Modern Warfare 2 (XBOX 360)

PELISAITIN ensimmäiset 1-vuotissynttärit lähenee ja mikä on parempi tapa juhlistaa tätä merkkipäivää kuin tuoda arvostelun muodossa lukijoille iso kiitos Call of Duty: Modern Warfare 2 arvostelu muodossa!
PELISAITIN ja Call of Dutyn yhteinen rinnakkaiselo on ollut pitkä ja edellinen pelisarjan tekele World at War olikin ihka ensimmäinen PELISAITILLA (tämän hetken kuumin peliarvostelusivu arvostelu).
Toki nykyisen PELISAITIN standardeilla oli tuo arvostelu hiukan nykyistä tasoa alhaisempi mutta PELISAITIN kehitys näkyy hyvin jo seuraavan osan Modern Warfare ykkösen arvostelussa.
Nyt on aika katsoa mihin pelialanteollisuus pystyy tätä nykyä ja ennen kaikkea miten hyvin PELISAITTI saa aikaan illuusion teille siitä että itse koette Call of Duty: Modern Warfare 2 arvostelun muodossa.

Harva peli on yhtä pelattu kuin Call of Duty: Modern Warfare. Pelin ominaispiirteet ja yleistunnelmat ei esittelyjä kaipaa ja niitäkin olisi voinut parantaa. Etenkin pelin yleinen masentava tunnelma oli joskus liian päällekäyvää, mutta silti peliä tuli tahkottua ja usein PELISAITTIKIN sai onnistumisen tunteen kun onnistui tappamaan ihmisen.
Myöhemmin selvisi myös että pelituki Online pelimoodia ja sen avulla löytyi myös muita tämän ominaisuuden löytäneitä pelaajia ns. verkkopelistä. Yksinpeli kuitenkin kunniaan ja odottaisin mahdollisuutta verkkopeliin myös yksinpelimoodissa.

Call of Duty: Modern Warfare 2 ei jatka siitä mihin viimeeksi jäätiin ja tämä on hyvä koska PELISAITIN toimitus ei muista että olisi saanut koskaan ensimmäistä osaa loppuun asti pelattua. Hyvän pelin salaisuus onkin siinä että onnistuuko peli viihdyttämään vaikka sitä ei jaksa loppuun asti vääntää. Näillä mittapuilla ensimmäinen peli olikin siis melkoisen kova saavutus pelialustalla kuin pelialustalla (xb0x 360, PS3 tai Wii).
Se mistä tämä suora jatko-osa alkaa on kuitenkin aloituspiste josta voi olla varma että tilanne ei ainakaan parane. Monet aseet tulevatkin heti kättelyssä tutuksi ja jo tutuksi käynyt pelitahti on uudenlainen mutta tuttu.

Pelin tapahtumat vievät takaisin tuttuihin maastoihin ja rikollisliigat ovatkin entuudestaan nähtyjä, toisille tämä on vain positiivista ja PELISAITTIKIN allekirjoittaa hakemuskirjeen positiivisen puolueen listoille. Nyt pelillä on todella lämmin tunnelma ja tuntuu kuin tapaisi vanhan ystävän pitkästä aikaa. Kauaa ei kuitenkaan olla lämpimissä oloissa sillä peli vie jopa lumisiin maisemiin. Pelin tämä vaihe olikin liian kirkas ja PELISAITIN toimitus joutuikin laittamaan television (LCD 40" !!) kirkastusnappia pienemmälle.

Pelinhahmoista sen verran että nyt ne ei ole enää entiset. Uudet pelihahmot tuntuvat olevan vanhempia ilmeikkäämpiä, tosin kasvoja ei vieläkään hahmoista näe joten täysin varma ei voi olla. Kuitenkin ruudulla tapahtuva liikehdtinä on eloisaa ja vetovoimaista.

Peliä (COD: Modern Warfare 2) on saatu odottaa jo useamman vuoden ajan ja odotus palkitaan, sillä peli julkaistaan samanaikaisesti usealle eri alustalle. PELISAITIN toimituksen postiluukusta putosi XBOX 360 versio jonka ohjain ei ole täydellinen.
Ohjain ei kuitenkaan haittaa täydellistä graafista ilmettä jonka tuoma utuinen sotamurska on omiaa luomaan kerta kaikkisen tunnelman jota voi sapelilla viiltää. Vikoja toki löytyy mutta niitä voisi luetella vasta kun muut ovat pelin ostaneet, että kukaan ei jätä tätä vain nidien takia ostamatta.

Call of Duty: Modern Warfare 2 lienee aiempaa osaa parempi, mutta aika näyttää miten asian laita oikeasti on. PELISAITTI pitää lukijat ajantasalla ja kertoo miten käy loppupeleissä.
Tälä hetkellä varovainen peukku tälle!

(Testattu Xbox 360 versio).

Dragon Age : Origins

Lohikäärme on pelisaittia kiinnostanut jo nuoruuden kalareissuilta ja lähikaupan pakastealtaasta lähtien. Tuo puoliksi kala ja puoliksi matelija on elukoista tarunhohkaisin, joka syöksee tulta eikä tartu mato-onkeen, vaikka käyttäisi taikinaa syöttinä. Peliyrittäjä Bioware (normaalisti emme pelisaitissa warea suosi, mutta bioware nimenä kalskahtaa ekologiselta ja me Pelisaitissa tahdomme tehdä osamme) on jo vuosien ajan ollut yksi roolipelien takausnimi. Arvostelu kohdistuu tällä kertaa yrittäjän uuteen mahtieepokseen, Dragon Age : Originsiin.

Toisin kuin tosimaailmassa, pelin alussa valitaan rotu, johon pelisaitti ei epärasistisena sivustona mielellään suostu. Sitten valitaan luokka, muttei luokkatovereita. Valikoimasta löytyvät konna, soturi ja suosikkimme maukka. Pelaamaan pääsee kolmannen persoonallisuuden näkökannasta ja huomasimme että eri hahmoilla pelikin on eri. Suosikkinamme kääpiömaukkana pelasimme pisimmälle, aina kello neljään asti, jolloin menimme syömään. Pelissä kävellään ja keskustellaan vastaantulijoiden kanssa. Hieman tästä tuli mieleen suosikkimme jo viikkojen takaa Sims, mutta jotenkin realistisempana. Lohikäärmettä emme pelissäkään nähneet eikä onkimaan päässyt, joten siitä miinus ja arvosanaksi vain neljä tähteä.

Forza Motorsport 3

PELISAITTI ei saa bensankatkuista tarpeeksi.
Jos GTA: Lost and the Damnedin pakokaasuhuurut veivät PELISAITILTA järjen niin Forza Motorsport 3 saa ne takaisin kaistalleen ja talla pohjaan tietenkin!
Laittakaa siis tuunaus hattunne lippa kenoon ja lenkkareille bensaa sillä nyt mennään Forza Motorsport 3 arvostelu tahdissa!

Forza Motorsportin on XBOXin (Microsoft software inc. yhtiön omistama) oma rallipelisaaga jonka kehityskaari alkoi jo edellisestä konsolista. Siinä missä Nintendon oma autosarja Mario Kart on toisaalta erilainen, niin Forza Motorsport vie pisteet kotiin hyvällä pelimoottorilla. Toiset voivat jäädä tämän tehomörssärin jalkoihin, tosin PS3 (Playstation Corp. omistuksessa) MotorStorm heittää myös hiekkaa nuotioon.
Kannattaa siis todella olla varuillaan kun tämän pelin asettaa pelikelkkaan :)

Peli sisältää useat kymmenet erilaiset autologot ja mallinnukset ovat niissä enemmän kuin kohdillaan. Toki auttaa asiaa jos entuudestaan tuntee lukuisia automerkkejä kuten PELISAITTI. Kuitenkin moni auto jäi tunnistamatta sillä ei kukaan voi kaikkia tunnistaa.
Pääasia on kuitenkin pelissä ja minne se vie?

Peli vie pelaajan suoraan kilparadalle jonka pelaaja voi itse valita lukuisista mahdollisuuksista (ja ne todella kannattaa hyödyntää). Moninaiset kurvit ja suorankaistaleet tulee tutuksi kun auton kilometrimittari surisee numeroita numeroiden perään. Tässä olisi muuten ehdotus tekijätiimille, mittareiden raksuntaa olisi ainakin PELISAITTI toivonut, se olisi antanut fiiliksen jota kaipasimme.
Pelin pelausta ei tarvitse rajoittaa vain omalle kotisohvalle sillä pelin voi aloittaa myös verkkopelinä jolloin voi pelata toisia vastaan paljon helpommin kuin sohvalla. Säästää sekä aikaa että tilaa ja asento voikin olla sohvalla todella vapaa.

Pelinilmeestä sen verran että Nyt se on nähty!
Pelinkotelo lupaa useita hienoja lauseita kuvanlaadusta ja paremman puutteessa näin se myös tekeekin. Ei usein koe samanlaisia elämyksiä konepeltejä katsellessa. Sisäinen putkiröörimies herää myös kun pääsee näkemään miten pölykapselit todellisessa elämässä käyttäytyy.
Tästä vähintään täysiä pisteitä voisi jaella, mutta ajatukset kuitenkin vilisee PS3:n potentiaaliin samassa kehyksessä. PELISAITIN arvostelijoiden aivot käyvät aina täysillä ja nämä ajatukset ovat liian tosia.

Forza Motorsport 3 on lunastanut paikkansa ainakin kauppojen hyllyllä sillä ei sen tarvitse hävetä edes kansikuvaa.

(Testattu XBOX 360 versio)

NHL 10

Luistelu on yleensä mielletty tyttöjen toiminnaksi niin Turussa kuin torillakin. Paini sen sijaan on pelisaitinkin poikamaisia mieliä kiinnostanut jo puolinelsonin oppimisesta lähtien. Painin suuri maa on Amerikka, jossa jalosta lajista on jalostettu peleihinkin sopiva lajimuoto - WWF on varmasti kirjaimina kaikille tuttu.

Urheilujohtajat ovat lyöneet viisaat päänsä ovenkarmiin ja yhdistäneet kamppailemisen ja kaunoluistelun. NHL 10 onkin yhdistelmä painia, disneyn jääshowta, ikiaikaista kendomiekkailua sekä ammattikorkeakoulun välitunneilta mieliin taottua polttopalloa. Uutena ideana kaikkien muiden ideoiden lisäksi ottelut ovat kuin painin häkkiotteluita isoilla joukkueilla ja ilman häkkiä. Painijoilla on lyömaseina pitkät puumiekat, joilla toisen joukkueen kalloja voi takoa. Polttopallo on lajiin liitetty mustalla pikku pallolla, jonka hallussapitäjän telominen on aina erän tärkein tavoite. Parhaat telojat palkitaan istumapaikalla kunnia-aitiossa.

NHL 10:n grafiikka on pieteetillä renderöityä ja pienimmätkin yksityiskohdat erottuvat pikseleistä. Pelin rytmityksessä vain on menty pahasti puistoon. Suurin osa pelin tiimellystä muistuttaa Benny Hill Shown loppusketsiä - kaikki painijat takaa-ajavat polttopallotettua painijaa. Vain takaa-ajomusiikki puuttuu, josta tuleekin miinus. Kiinnisaadessa kulmakuva muuttuu multipersoonan näkökulmasta yhden persoonan kuvaan ja nyrkkipaini voi alkaa. Kamppailu on kuitenkin toteutettu kehnommin kuin monessa uusiakin vanhemmissa peleissä, joten emme tätä suosittele kamppailulajin taitajille. Luisteluosuudet ovat kyllä hyviä, mutta lisensointisotkuista johtuen Kiiraa ei nähdä. Neljä tähteä tälle.

Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City

PRRRRRRRÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ: huutaa PELISAITIN moottoripyörä kun kaarramme nahkatakeissamme paikalle ja iskemme XBOX 360 (Bill Gatesin kehittämä 3. sukupolven konsoli) kehikkoon uusimma GTA (Grand Theff Auto) pelin.
Taustalle asetamme tunnelman nostattamiseksi diskojumputusta sillä sitäkin tarvitaan tässä kontekstissa (sisällössä) sillä nyt pannaan ranttaliksi niin kadulla kuin klubilla.
Tässä on Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City (The Lost and the Damned ja The Ballad of Gay Tony sisältyy pakkaukseen) arvostelu:

GTA IV oli melkoinen aikapommi ilmestyessään niin PS3:lle kuin XBOX 360:llekin. Sen maine oli huikea ja tarinat kulissien takaa värikkäitä, joskaan ne eivät PELISAITIN korviin koskaan eksyneet. Siitä huolimatta kaikki oli kohdallaan ja kun peli ilmestyi niin siitä kirjoitettiin arvosteluja. Myös PELISAITTI kirjoitti arvostelun pelistä ja onkin hienoa huomata miten evoluutio on vaikuttanut toimituskeen sillä vanha arvostelu on huono.

Nyt on kuitenkin uudet purjeet veneessä ja on aika tarkastella tuorein elein uusia pelejä.
Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City sisältää useamman tunnin mukavaa viihdettä kaikille rikoselämän ystäville (kuten PELISAITTI on).
Ensimmäinen peli, jota kutsutaan nimellä The Lost and the Damned, astuttaa pelaajaan rankan moottoripyöräkerhon kanssa. Ei siis ihmekkään että Liberty Cityn katuelämä näyttäytyy kokonaan uudelleen uudessa valossa.
Moottoripyörällä ajo on toteuttu hyvin ja vauhdissa ampuminen antaa vallan tunteen jota myös oikeassa elämässä joskus kaipaa tietyissä tilanteissa. Lisäksi hahmot ovat kovin realistisia sillä pelin pelimoottori on venytetty äärimmilleen ja silti saatu mukaan nettipelikin.

Kun on moottoripyörällä ajot suoritettu onkin aika astua jalalla koreasti ja mennä diskoilemaan.
Liberty Cityn toinen peli on The Ballad of Gay Tony joka ei voisi olla ulkonäöltään juurikaan entisen kaltainen. Nyt mukaan asuu uudet hahmot ja tempokin saadaan kohotettua sillä nyt ei säästetä kuteja (ei peniksessä eikä aseissa) vaan kaikki ammukset tyhjentyy.
Ei ole ihmekkään että tätä osaa on odotettu sillä se valmistui hieman aiempaa osaa myöhemmin. Tätä on kuitenkin odotettu.
Pelinhahmoissa voi nähdä similariteetteja aiempien osien hahmojen kanssa, mutta eipä pelimaailmassa voikaan loputtomasti uusia kasvoja luoda. Tämän siis PELISAITTI sallii.

Peliä pelatessa ei voi käyttää PS3:n ohjainta (vaikka GTA IV peli olisi PS3 levyllä aiemmin hankittu) sillä tämä levyke on vain XBOXIN omaisuutta. Ohjaus toimii silti hyvin ja ei aikaakaan kun sen hallitsee kuin virtuoosi. PELISAITTI kuitenkin toivoisi tukea myös usemmalle ohjaintyypille. Pieni vika muuten ihan hyvässä paketissa, mutta ymmärrettävä.

Pelinilme on polygoneista huolimatta onnistunut.
Usea muu peli voisi myös renderöidä kuvansa peleissä näin niin PELISAITTI olisi astetta iloisempi. Kukaan pelitoimituksessa ei nimittäin halua keskittyä kampasuodattimen säätämiseen huonon pelikuvan takia. Eli Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City on sillä alueella oikeassa vaikka kukaan ei kai ole profeetta omalla maallaan.

Tiivistelmä: Grand Theft Auto: Episodes From Liberty City on asiallinen paketti joka lupaa hyvää tulevaisuudelle.

(testattu XBOX 360)

Borderlands

PELISAITTIA ei suotta pidetä internetin tulevana kultajyvänä. Pienestä ydintiimistä huolimatta (joista kaksi on kadonnut) huolimatta pystyy PELISAITTI tuomaan internettiin tuon tuostakin unohtumattomia peliarvosteluja ja usealle alustalle niin halutessaan.
PELISAITTI taiskin löytää pelimaailman uuden kultajyvän pöheiköstä ja onkin viime pelitunnit viettänyt erämaan armoilla ulkomaailman planeetalla pudistellen avaruuspölyä keuhkoistaan.
Tässä siis Borderlands arvostelu:

Borderlands peli sijoittuu kaukaiselle ulkomaalaiselle planeetalle, jonka erämaat ovat kuin suoraan pahimmasta painajaisestasi. Maisemat ovat kuivia ja onkin ilmeistä että peliä on mallinnettu Irakin kauhuja silmällä pitäen.
Onneksi pelissä ei ole kyse öljynmetsästyksestä, vaan nyt ollaan lukuisten muiden tehtävien kimpussa. Peli ei nimestään huolimatta ole yhtään tylsä vaan tekemistä riittää useaksi pelitunniksi (yksi pelitunti = 2 normaalia tuntia).

Pelintekijät ovat ottaneet helpon ratkaisun ja lainanneet kosolti aihioita ainakin Fallout 3:sta.
Tässäkin on paikka nimeltä Vault joka kätkee sisäänsä asioita joita etsitään.
Ei siis omaperäistä mutta toimivaako? Se riippuu hyvin paljon sinusta sillä usealla meillä on erilaiset käsittykset ja omat pelimakumme.

Pelin ilme on toki hieno mutta viimeistelemätön.
Hahmot eivät ole kovin photorealistisia ja renderöinti vaiheessa on unohtunut mustat reunat hahmoen ympräille. Kenties näin pelinhahmot eivät syö niin paljoa tallennustilaa? Kaiken kaikkiaan kuitenkin mm. olkapäät ovat oikean muotoisia.
Ruutu kuitenkin päivittyy nätisti koko pelin ajan ja kun vuorotellen pelasimme xboxia ja ps3:a niin kumpikaan ei ilmoittanut että peli ei toimisi.

Pelinvalikot pelin aikana ovat täynnä tavaraa niin paljon että usein joutuu kaiken lukemaan järjestyksessä. Tämä syö peli-iloa ja vähentää satunnaisia valikointeja valikoimista.
Ei siis voi suositella niille jotka eivät jaksa keskittyä peliin.

Kaiken kaikkiaan Borderlands on toimiva peli, jota vaivaa liian monet asiat että se olisi varauksettoman toimiva. Nyt etenkin pelihahmot jää etäiseksi.

(testattu ps3 ja xbox 360 samaan aikaan)

Brütal Legend

PELISAITTI on vannoutunut hyvien komedioiden ystävä ja yleensä jos komedian pääosassa on Jack Black niin tunnelma toimituksen pelisohvalla muuttuu elokuvakatsomosohvaksi.
Ei siis ole ihmekkään että PELISAITIN toimituksessa kuhistiin jo hyvissä ajoin kun oli puhetta että Jack Black saisi oman pelinsä joka sijoittuisi pelimaailmaan.
Peli on nyt kaikkien nähtävillä ja PELISAITTI sai myös kokea mille tuntuu pelata suosikkinäyttelijänän kanssa.
Tässä siis Brütal Legend arvostelu..

Brutal Legend (Jack Black itse äänessään) on roudarina yhtyeelle ja jostain selittämättömästä syystä hän joutuu keskelle keskiaikaista sotaa, jossa vain tuntuu hevillä pärjäävän. Kavereiksi eksyykin kaikenlaisia kavereita aina luolamiehistä asti, jotka heiluttavat päitään komeasti tahdissa. Kaiken takana vaanii itse pääpaha ja Paholainen joka luo pelille pelottavan ilmapiirin jonka rikkoo vain ajoittainen hevimusiikki.
Välillä siis kannattaakin vain istua alas ja laskea ohjain alas ja kuunnella Jack Blackin huumoria sekä ihastella onnistunutta sävelvalikoimaa.

Peliä on kuulemma kehitelty pidemmän aikaa ja oliskin jännä nähdä miten pelin ilme on muuttunut alusta asti. Nyt pelin taustaa ei osaa arvostaa ja puheet kehitysprosessista ovatkin melkoista sana helinää PELISAITIN korviin.

Valitsimme arvostelukappaleeksi Playstation 3-version, joka oli kyllä kalliimpi kuin esim: Xbox versio, mutta hyvästä kappaleesta kannattaa PELISAITIN mielestä maksaa.

Mukava oli huomata että Brütal Legend ei taipunut olemaan vaan mielikuvitukseton Fist Person Shooter, vaan nyt pelintekijät olivat panostaneet koko ilmeeseen ja pelihahmolla oli suunniteltu kokonainen vartalo joka kuitenkin jää sivuseikaksi koska pelin muut osa-alueet menevät tämän osa-alueen ohi. Kuitenkin pitää mainita että päähahmon ruumis on vedetty hieman överiksi.

Peli on kömpelö käsitellä ja sen graafinen ilmekin on jätetty hyvinkin rajatuksi, mutta nämä asiat antaa PELISAITTI anteeksi Jack Blackin takia. Tätä tulee pelattua useasti ja vaikka peli menisikin läpi niin ei se pelin ikää huononna. Sen vuoksi PELISAITTI uskookin että Brütal Legend on peli joka tarjoaa loputtomasti pelitunteja.

(testattu ps3 versio)

Operation Flashpoint 2: Dragon Rising

PELISAITIN lokakuu kiireet senkun kirenee ja vauhti kiiristyy kuin alamäkeen suhatessa.
Talla on syytä pitää pohjassa sillä loppuvuosi on tunnetusti pelaajan kulta-aikaa, sillä lähenevä joulu tietää ilmaisia pelejä lahjaksi.
PELISAITTI arvosteleekin nyt yhden sotaisan pelin lisää joka saa kaikkien peleistä (sota) pitävien konsolien kovalevyt ylikierroksille.
Operation Flashpoint 2: Dragon Rising arvostelu pamahtaa nyt ruutuun!

Ulkomaalainen pelitalo Codemasters on luonut todellisen pelihirviön.
Heidän luomansa peli ei ainoastaan tue molempia megalomaanisia konsoleita (Xbox 360 ja etenkin PS3!) mutta se on myös ohjelmoitu tukemaan PC:n moottoria, joten kotikoneellakin voi tätä pelata jos oma konsoli menee rikki. Tämän soisi yleistyvän sillä ei ole PELISAITIN toimituksellekaan kovin harvinaista että konsolit menevät rikki kun toimituksen lämpötaso nousee stratosfääriin asti tiiviissä tunnelmassa.

Sääli että peli on kuitenkin vain jo liian tutunomainen Fist Person Shooter ammuskelu modernissa sotametsässä, jonka on nähnyt jo vaikka aikaisemminkin peleissä. Erottuuko Operation Flashpoint sitten joillain alueilla valtaisasta virrasta?
Hyvä kysymys ja pitääkin tutustua tuohon kunhan vain pelitunteja on enemmän takana.

Kuten Call of Duty 5:kin sijoittuu myös Operation Flashpoint 2: Dragon Risigin Japanin saaristoon, keskelle militaarista sotilasjunttaa jossa tukkanuottasilla on USA ja Japani. Pelaajan tehtävä onkin käyttää kaikkia hoksottimiaan kun painelee ohjaimen tatteja ja nappuloita, sillä muuten peli voi olla liian vaikea ja Game Over tekstikin liian tuttu.
Maasto on erittäin epätasainen.

Peli toki omaa omia hienoja kommervenkkejään ja monesta muusta pelistä tutut elementit toistuvat nohevasti. Muutenkin peli vakuuttaa komealla kansipaperilla joka lupaa kunnon menoa kotisohvalle.

Ohjaukseen tottuminen voi olla hankalaa, kuten aina fist personeissa, mutta PELISAITIN toimituksen väki on jo tähän tottunut ja luontevasti pystyi liikkumaan eteenpäin. Ikävä kyllä maisemat ovat niin yksitoikkoisia että mielummin kääntää näkymän maahan ja juoksee sokkona eteenpäin kuin katsoo sinistä horisonttia. Viholliset toki näin yllättävät mutta se tuo lisää jännitystä ja onneksi on iso muisti niin voi jatkaa aina kuin kuolee.
PELISAITIN toimitus kuitenkin pelin koki liian vaikeaksi ja tätä kirjoittaessa se on jätetty kesken.

Kunniakas yritys on Operation Flashpoint 2: Dragon Rising mutta se viimeinen silaus ei ole saatu leimattua tähän peliin.

(testattu PS3 versio).

Wolfenstein

PELISAITTI ei voi millään sanoilla puolustaa vuoden 1945 hirmutekoja Saksassa, ei siis kannata älähtää että olisimme natsisympatiseeraajia vaikka Wolfenstein pelin nyt arvostelemmekin.

Keitä olivat natsit?
Internet kertoo että:

"Natsismi, joka tunnetaan virallisesti saksan kansallissosialismin (saksaksi: Nationalsozialismus), viittaa totalitaarisen ideologian ja käytäntöjen natsipuolueen tai kansallissosialistisen Saksan työväenpuolueen mukaan Adolf Hitler, ja politiikan, jonka diktatorisen hallituksen natsi-Saksassa 1933 jotta 1945"

Tämä ei kuitenkaan ole estänyt pelialaa repimästä pelinaihetta tästä pimeästä aikakaudesta jota myös Natsisaksaksi kutsutaan. Niin pelisarjat COD (Call of Duty) kuin moni muukin on sisältänyt hahmoja jotka on helppo tunnistaa natseiksi.

Wolfenstein on peli joka vie fist person shooter-ominaisuudessa pelaajan keskelle vihollispesää ja keskelle upgreidattuja natseja. Nämä natsit eivät ole perinteisiä vaan heillä on erikoiskykyjä. Erikoiskyvyt ovat ilmeisesti tieteellisten kokeiden seurausta, mutta tähän PELISAITTI ei jaksanut tutustua.
Pelin tunnelmaa voisi luonnehtia kummitusmaiseksi vaikka tapahtumat ovatkin historiallisia.

Saksan kadut on kokeneet kovia vuosien aikana mutta pelissä ne on rekunstroitu entiseen loistoonsa ja Düsseldorfin voi todella tunnistaa.
Peliruutukin päivittyi mallikkaasti (telkkarina FullHD televisio).

Huviksemme testasimme XBOX 360 versiota ja se yllättäen ei ollut kovin huono. Heräsi toki kysymys miten Sony Playstation Corporationin oma Playstation 3 olisi BluRay moottorinsa kanssa onnistunut peliä pyörittämään.
Ohjainkamppailun häviäjä on selvä, joten keskustelulle ei ole sijaa. Voittaja on selkeä.

Wolfenstein on aiheensa puolesta synkkä, mutta PELISAITTI uskoo että tämä peli auttaa pelaajia unohtamaan natsisaksan kauheudet.

(Xbox 360 versio testattu)

Burn Zombie Burn

PELISAITTI on tuskin saanut Playstation 3 ohjainta (SixSaxis) kädestään, koska Uncharted 2 on niin hyvä, kun on jo pakko taas uutta tekstiä kirjoittaa, sillä joku meistä lupasi aiemmin tämän arvostella.
Pelinä Burn Zombie Burn ei ole edellisten pelien kaltainen hitti mutta se erottuu joukosta kartuunimaisuudellaan ja hillittömällä detaljillaan.
Tässä siis Burn Zombie Burn arvostelu.

Playstation Networkin syövereihin voisi sukeltaa vaikka pää edellä ja voisi olla varma että pää kolahtaa aina johonkin peliin jota voi kutsua pelattavaksi. Näin kävi PELISAITILLE kun tämän pelin ostimme ja maksoimme luottokortilla.
Nimi antoi odotuksia enemmänkin kuin voisi luulla sillä PELISAITIN toimitus oli varma että kirjoitusvirhe oli tullut sillä pelin nimessä on kaksi kertaa sana Burn.
Tämä kuitenkin osoittautui joksikin tehokeinoksi jolla alleviivataan pelin liekinheitinasetta.

Pelin juoni ei pärjää esim: Uncharted 2:lle mutta sekin voisi ottaa tästä oppia sillä Burn Zombie Burn on pelkistettynäkin melkoisen naseva ja ronski.
Zombiet ovat ehdottomasti PELISAITIN suosikki paholaisia, joten niiden polttaminen oli helppoakin. Ennätyspisteiden tekeminen oli kuitenkin liian suuri haaste.

Loppujen lopuksi PSN:n peliksi tämä ei ole kovin mieleenpainuva, mutta tarjoaa unohtumattomia sävyjä peli-iltaan.

Uncharted 2: Among Thieves

PELISAITTI ei vanku, vaan on yhä vankkumaton konsolipelien ystävä!
Hurraa huutojen saattelemana postimies tuli luukullemme ja pudotti odotetun kappaleen peliä jota olemme odottaneet jo siitä asti kun kuulimme että peli on tulossa.
Uncharted pelisarjan edellinen osa vakuutti PELISAITIN toimituksen ainakin joillakin tavalla ja siksi jotenkin osasi odottaa mitä tuleman piti.
Tässä siis lukijoille Uncharted 2 Among Thieves Arvostelu

Uncharted 2 on playstationille tehty konsolipeli joka on nähty myös ennen pelimarkkinoilla. Aiempana vuotena on ilmestynyt tämän jatko-osan esiosa joka oli jokseenkin mukava.
Pelin päähahmo on pysynyt samana joka on omiaan tuomaan pysyvyyttä pelisarjaan kuin pelisarjaan. PELISAITTI ainakin pystyy samaistumaan näinkin karuun ja komeaan hahmoon helposti.
Siinä missä edellisessä Uncharted pelissä oltiin viidakon tiimellyksessä niin osaksi myös tässä. Myös muut paikat tulevat tutuiksi jos peliä vaan jaksaa pelata tarpeeksi pitkälle ja miksi ei jaksaisi kun PS3 (Playstation Corp.) konsoli työntää eetteriin pätevintä grafiikkaa jota on nähty.
Kookospähkinöiden voi kuulla putoavan ja Atsteekin pyramidit näyttävät ilmeisesti oikeille kun renderöinti on tiivistetty bluray formaattiin sopivaksi.
Pelihahmojen liikkeet muistuttavat nyt jo kovasti oikeita ihmisen liikkeitä. Kaikki on siis kohdallaan mutta entä sitten ne miinus-asiat?

PELISAITTI pettyi alussa että pelissä ei ole suomitekstejä. Edelleen korostamme että toimituksemme taitaa myös englannin mutta kaikki ei kuitenkaan sitä osaa. Siksi tämän puute oli raivostuttava.
Pelin edetessä voi myös kohdata muutamia bugeja, sillä tapahtumat eivät ole kovin realistisia ja harva uskoo että oikeasti voi pelinsankari selvitä jokaisesta pulmasta sekä ahdingosta.
Nämä ovat kuitenkin vähäpätöisiä seikkoja, etenkin kun ottaa huomioon positiiviset asiat. Niistä enemmän ylempänä.

Uncharted 2: Among Thieves on yllättävä peli ja monen mutkan jälkeen voikin todeta että pelissä on myös kiiltävää pintaa. Sitä hankaammalla kuitenkin voi löytää helmen joten kannattaa lähteä kalastusreissulle tämän pelin pariin.
PELISAITTI voi suositella peliä teille niin halutessanne (pelisaitti@gmail.com)

(testattu ps3 versio)

The Beatles: Rock Band

PELISAITTI on pelannut musiikkipelejä jo hyvän aikaa. PELISAITTIA voikin pitää jonkinlaisena musiikkipelien edelläkävijä pelaajana, niin kauan näitä on jo pelattu (2008 cdonista tilasin guitar heron).
PELISAITTI on vankkumaton Guitar Heron puolestapuhuja, mutta Rock Band on aina tullut sen jälkeen. Ei siis pidä sorsia uutta Rock Bandia jonka bändiksi on valittu The Beatles. Tässä arvostelu The Beatles Rock Band .

Rock Bandin merkittävin ero Guitar Heroon on se että ympyröiden sijaan ruudulla viliseekin palkkeja. Tämä voi hämätä yritteliästä, mutta ajanmyötä senkin unohtaa ja melkoiset palkeet saakin omistaa että tämä kaataisi pelisuorituksen.
Vaikka Rock Bandin etuna voidaan pitää lukuisia asioita niin PELISAITTI ei lähde suosimaan kumpaakaan.

The Beatlesille voisi omistaa kokonaisen oman lukunsa.

Pelin biisivalikoima on melkoisen ohut, mutta pelin fanit voivat tykätä (toisaalta taas ne jotka eivät tykkää voivat havaita ärsyttävyyksiä). Kuitenkin täytyy mainita kappaleiden tarkka ajoitus ja ajoittainen rytmi joka jää päähän. Tämän takia The Beatles varmasti jäikin niin hyvin kansakunnan muistiin.
Suosikkikappaleita ei kuitenkaan syntynyt PELISAITIN toimitukselle.

Kappaleiden taustalla on tapahtumia katsomiseksi asti.
Jopa kappaleiden välissä voi katsoa videokuvaa.
Tästä siis selkeä piste Rock Bandille sillä Guitar Heron pelimoottori ei tähän venynyt.
Videoiden laatukin on hyvää ja Beatles itse esiintyy niissä vielä 30 vuoden jälkeenkin.

Negatiivisia asioita voi olla useita, kuten kaikissa peleissä ja PELISAITTI onkin huolissaan trendissä jossa jo kuopattujen bändien mainetta kasvatetaan uudelleen lämmittelyillä kuten The Beatles: ROck Band.

Soittaminen on silti hauskaa ja tiukat äänet saavat pelaajan sekaisin.
Renderöinnin takia tätä jaksaa katsoa kauemminkin, etenkin kun tekstuurit on niin hyvin kohdallaan.

(Testattu PS3 versio)

Trials HD

PELISAITTI ei ole pahemmin tutustuntu kotimaiseen pelitarjontaan, kenties sen takia että se on huonoa. Joskus kuitenkin pelit voivat olla myös hyviä. Eli aina ei kannata olla pelaamatta vaikka peli on Suomalainen tuotos. Tästä huolimatta PELISAITTI pitää mm. kotimaisista elokuvista.

PELISAITTI teki taustatyötä ja selvitti että pelin on tehnyt Red Lynx niminen yritys (Helsinki?) joka on myös aiemmin yrittänyt pelejeä tehdä.
Mutta itse peliin sillä siinä on moottoripyöriä.

Trials HD idea on sen juonessa, jossa liikutaan moottoripyörällä.
Peli aukenee paremmin niille jolle Trials laji on tutumpaa, mutta PELISAITTI pystyi kuitenkin olemaan asian hermolla ja nauttimaan täysin laakerein (renkaista kun puhutaan).
Pelin radat eivät ole kovinkaan kekseliäitä ja ne on voinut nähdä esim: toisessa pelissä.
Pelin päähahmolla ei ole nimeä.

Vaikka XBOX 360 onkin markkinoiden armoton peränpitäjä, onnistui se kaappaamaan tämän verkkokauppaansa (PS3 ei saanut).

Vähän ajan jälkeen pelin ohjaus onnistui ihan mukavasti, mutta kiireinen PELISAITIN aikataulu ehti enemmän harjoittelun.
Siksi peliä ei voi suositella.

(XBOX360 versio)

Batman: Arkham Asylum

PELISAITTIa ei voi hyvälläkään sanoa Yön Ritariksi, mutta Batmania voi.
Batman on hurmannut kansoja ja puolustanut myös, yhä useampia vuosia ja usein tämä supersankari kamppaileekin maailman parhaimman viittapukarin tittelistä.

PELISAITTIa voi hyvällä omalla omallatunnolla kutsua suureksi Batman faniksi, koska kävimme katsomassa viimeisimmän Barman elokuvan teatterissa kolmesti (jokainen 1 kerran).
Ei siis ole ihmekkään että peliuutiset kuultuamme olimme innoissamme, sillä olihan näissä peliuutisissa maininta Batman pelistä.

Batman: Arkham Asylum on viimeisin Lepakkomies peli ja sen tekemiseen onkin kulutettu yllättävän paljon aikaa. Tarina perustuu Gotham Cityn mielisairaalan maisemiin joka on Arkham Asylum. Arkham Asylumin sisällä asustelee Batmanin pahimmat viholaiset joten paikkana tämä ei ole ihanteellinen Batmanille.
Sinne hän kuitenkin joutuu ja tarina on valmis alkamiseksi.

Kun Jokeri (eng. The Joker), jonka äänenä ei ole Heath Ledger tässä pelissä, kaappaa vallan on Batmanin pysäytettävä tämän hullu armeija.
Armeija koostuu useasta eri rikollisesta jotka ovat monelle tuttuja, mutta kuitenkin niin outoja että niitä ei välttämättä jaksa opiskella. Joukko on kuitenkin kirjava.

Pelin suurin innostus on tappelut jotka ovat pakollisia.
Nappeja painamalla voikin ohittaa nämä joukot melko helposti, mutta välillä peli hidastuu tappeluiden lomassa. Tämä onkin ainoa miinus.
Muuten pelaaja voikin käyttää paljon ominaisuuksia josta Batman on tunnettu ja niin se tekeekin.

Pelin ilme on (720P) tyylikäs ja synkkä.
Arkham Asylumin nurkat voivatkin käydä liian synkiksi mutta se kuuluu asiaan eikä ole pelin vika.
Täysi kymppi tälle osa-alueelle siis.

Muutenkin peli on hyvä ja näyttelijöiden äänityö on korrektia, mutta absurdia.
Sekin luo tunnelmaa.

Kaiken kaikkiaan PELISAITTI saa Arkham Asylumista hyvän kaverin pitkäksi aikaa, joskin peli on jo pelattu ja sitä ei paljoa jaksa sen jälkeen enää jatkaa.

(Testattu PS3 versio)

PELISAITTI PALJASTAA: Me Palaamme Ihan Lähiaikoina!

PELISAITTI palaa pian eetteriin internettiin!
Tulossa huikeat arvostelut ainakin näistä peleistä:

* Batman: The Arkam Asylum
* Burn Zombie Burn
* Dirt 2 (tosin vain xboxilla)
* Triald HD
* Wolfenstein
* sekä moni muu (myös Wii)

Pysy mukana! Syksy 2009 on aikaa jolloin ei halua missata PELISAITTIA!
Muistakaa myös emaili sähköposti pelisaitti@gmail.com

PELISAITTI PALJASTAA: Modern Warfare 2 Ennakossa

PELISAITTI sai eneimmäisenä maailmassa olevien arvostelijoiden joukossa, mahdollisuuden räjäyttää (no pun intended) tajuntansa uudelle hittipelillä Modern Warfare 2:lla!
Peliä testattiin melko salaisissa oloissa Olarissa, keskellä kauneinta suvea!
Jokainen arvostelija joutui ensin kuuntelemaan haastattelua ja sen jälkeen sai tovin katsoa pelivideota ja PELISAITIN täytyy myöntää että jos ensimmäisen osa ei vakuuttanut, niin odottakaas vain tätä!

Pelissä on jälleen sota ja mikä parasta! Se on entistä modernimpaa kuin viimeeksi (siitä nimikin). Pelipaikkoja on ilmeisesti useampi ja maiden välillä kun suhaillaan niin pelin määränpääkin on eri. Pääosissa ei vaan ole koko maailman armeija vaan myös pelaaja itse!

Ruudun renderöinti oli mallikasta ja todella vakuuttavaa.
Samoin kuin räjähdys Israelilaisen lastentarhan pihalla.

PELISAITTI onkin tyytyväinen ja suosittelee peliä viimeistään alennusmyynnistä!

Battlefield 1943

Kesä kuuma sai PELISAITIN toimituksen viettämään jo hetkeksi karpaloisia lomahetkiä, mutta jotkin asiat on silti ennallaan. Rakkautemme peleihin!
Harvoin on se aikaväli jolloin ei pelaisi ja kun on käsissä Sony Playstation Corp. yhtiön oma SixSaxis ohjain ja nurkassa humisee Playstation 3 niin on ilo ylimmillään.
Playstation Net Workin uumenista PELISAITILLE tarjottiin upea pelielämys nimeltä Battlefield 1943 jonka peliä voi pelata netissä!
Tässä arvostelu!

On vuosi 1943 ja Aasian rannikoilla on sota!
Sinun tehtävä on estää se!
Tämä sota käydään rajuin asein ja luodeiltakaan ei voi välttyä.
Tankit, pommikoneet, hävittäjät ja jalkasotilaat saavat kaikki temmeltää vapaana jos vaan ei luoti heitä pysäytä.
Tämä on sotaa.
Tämä on vuosi 1943!

Pelin graafinen ilme on positiivinen yllätys ja sen myötä koko pelikin saa 2 lisä tähteä.
Aseen piipun viuhahtaessa ja laukauksien melkein osuessa kohteeseen voi tuntea olevansa se aito ja oikea sota veteraani. Taivaan kaunis sininen tuo loistavaa kontrastia muuten niin tylsälle värimaailmalle.
Pelin äänet on organisoitu tasaisesti pitkin peliä joten väärään hetkeen ei vihollisten komennot tule.

Ohjaus on sekava ja nappien painallus voi saada aikaan jotain mitä ei ollut tarkoitus.
Myösjkään muita pelaajia ei voi ampua.

kuitenkin ladattavaksi sisällöksi tämä on hyvä alku ja toivottavasti pelisarja saa tämän osan myötä jäljitteleijöitä.

(testasin psn version)

Call of Juarez: Bound in Blood

PELISAITTI ei ole vain videopeli rakastava toimitus. Moni meistä on myös suuri (Samppa fyysisesti) elokuvaystävä. Etenkin monet elokuvat on meidän mieleen,
mutta jos käsiä pitää nostaa ylös niin PELISAITTI on lännen elokuvien suuri kuluttuja.
Siksi onkin hyvä että pelimarkkinoille tulee uutuksia joista saa itse valita mieleisenä pelin.
PELISAITTI valitsi HEINÄKUUN HITTIPELIKSI lännen elokuva aiheisen pelin nimeltä
Call of Juarez: Bound in Blood … tässä sen arvostelu !

Peli kertoo veljeksistä joitä yhdistää, ei vain Juarez sukunmi, mutta myös se että heidän on työskenneltävä Confederatelle sotilaina. Tästä alkaakin seikkailu joka vie Jackin ja Colen seikkailulle josta ei ole ulos pääsyä.

Pelin isoin miinus tulee jo vastaan pelinilmeessä. Kyseessä on taas niin sanottu Fist Person Shooter genren edustaja ja tämä voi ärsyttää suurta lännenfania kuten PELISAITTIA.
Pelaajan kasvot jäävätkin kokonaan piiloon ellei sitten jaksa seurata tarinaa eteenpäin vieviä välianimaatioita jotka itse painoin pois.

Pelin ilme ei kenties ole täydellinen mutta pelikonsolia ei voi siitä syyttää, sillä se toistaa jäljen niin aitona kun voi. Kenties pelin renderöinti vaiheessa on koodilaitteeseen tullut virhe? Tämä on käynyt myös muissa peleissä.
Kuitenkin pelin graafinen puoli on kunnossa niin hyvin että äänet tuovat enemmän tunnelmaa kuvan lisäksi.

Kaiken kaikkiaan Call of Juarez: Bound in Blood on lännenpelinä ansioitunut, mutta pöyhkeä maku jää suuhun.

(testattu kaikki versiot, mutta ei PC koska se ei ole konsoli)

Fight Night Round 4

PELISAITTI on kieltämättä hieman miesvoittoinen toimisto, mutta sen mukana tuleekin hienoja kokemuksia.
Etenkin seuran takia on nyrkkeily noussut toimituksen suosioon ja eipä ole montaa pelihetkeä nähty jolloin ei olisi kaivattu jotain uudenlaista nyrkkeilypeliä.
PELISAITIN toimituksen postiluukkuun rapsahtikin lupaavasti ja sieltä putosi PS3:n Fight Night peli saagan uusin osa Fight Night Round 4, tässä sen arvostelu.

Fight Night Round 4 jatkuu siitä mihin edellinen osa jäi, eli taas on aika nousta kehään ja nyrkkeillä koko sielun kyllyydestä. Vastustajia onkin aimo liuta ja niiden vaikeustaso on nouseva. Yksi vastustajista voi olla jopa suomalainen, joten voi olla ylpeä pelin tekijän asiatuntevuudesta.

Koko pelin onnistuminen on onnistuneen ohjauksen harteilla ja suurimmaksi osaksi se onkin ihan ok, joskin monet liikkeet on niin vaikeita muistaa että niitä käytä kuin kerran tai kaksi. Onneksi PS3:n Sixsaxis ohjain toistaa valinnat ilman suurempia hutilointeja.
Pelin hahmot ovat kai onnistuneen näköisiä.

Vaikka uutta nyrkkeilypeliä odotammekin toimituksessa aina vesi kieli pitkänä, niin Final Night Round 4 on jo vesitetyn tuntuinen, kuten monet jatko-osat peleille.
Kuitenkin PELISAITTI haluaa kunnioittaa pelintekijöitä joiden ansiosta markkinoilla on vielä vuonna 2009:kin hienoja nyrkkeilypelejä.

(testattu PS3)