Battlefield 1943 (xbox live arcade)

Arvoisat pelisaitin lukijat! Palaan takaisin toimituksen pariin hetken tauolta. Heti ensimmäiseksi arvostelen tauon jälkeen SOTApelin!

Pidin vähän taukoa tai oikeasti vähän enemmän taukoa pelaamisesta kun se alkoi olemaan vähän liian aikaavievää tai liian raskasta. Tässä kun joutuu olemaan niin tarkka, ettei kirjoita väärin, ettei kenellekkään tule pahamieli tai joku saa potkuja pelintekoyrityksestä, kun niitten tekemä peli saakin huonot arvioot tai sitten joku nuori ostaa viikkorahoilla kehutun pelin ja se onkin huono. Tälläisten asioiden käsittely vaatii toimitukselta paljon ja sen takia me pelisaitilla teemmekkin paljon työtä laadukkaiden arvosteluiden puolesta.

Ajattelin arvostella tämmöisen sotapelin, kun se oli tullut xboxin kauppavalikkoon ja sen sai ladattua sieltä, eikä tarviinut mennä kauppaan saakka ostamaan. Sinänsä kauppaan olisi ollut helppo mennä, kun ostin uuden käytetyn auton, paitsi että esimerkiksi selloon tai johonkin ostoskeskukseen, missä on monta pelikauppaa on hankala pysäköidä, kun parkkihallin ruudut on aika pieniä ja uusi auto on aika iso.

No niinkun huomaatte virtaa on kirjoittamiseen, joten kerron sitten tästä pelistä joka on Battlefield 1943. Se on sotapeli. sijoittuu toiseen maailmansotaan jonnekkin saareen. Luulisin että saari on jossain Japanin tai Kiinan lähellä, sillä aikavarmasti, jossain vaiheessa näin vanhan japanin sotamerkin, jossain lentokoneessa (sellainen punainen pallo valkoisella pohjalla).


Pelissä ollaan, joku amerikkalainen sotilas, joita on kolme erilaista, niistä pitää valita oma. Tässä kohtaa olisi voinut olla enemmän vaihtoehtoja, sillä vaihe on nopeasti selvitetty ja aika helppo koska kaikki voi valita, muttei samaan aikaan.



Sitten kun ekoista valikoista on selvitty voi saarella alkaa pyörimään, juttuja voi ampua, autoilla ja panssarivaunuilla ja ehkä myös polkupyörillä tai moottoripyörillä voi ajella (en nyt muista oliko polkupyörää tai mopoa, mutta toinen ehkä oli). Sitten on kaikkia tykkejä ja muita joilla voi ampua.

Itse löysin saarelta jopa lentokoneen, mutta melkein, joka kerta kuolin kun lähdin lentoon. Se oli turhauttavaa, kun lentokoneelle joutui kävelemään alusta tosi pitkään. Itseasiassa siihen se pelaaminen vähän jäikin ja tuli semmonen olo että rahat meni vähän hukkaan. sääli sillä tässä on tosi hyvät grafiikat ja äänet on realistiset. Muutenkin pidän sotakirjoista ja elokuvista ja armeijasta, joten tässä pelissä on monta hyvää juttua.

Mutta kuitenkin nyt annan arvosanan:

Grafiikka 9/10
Äänet 9/10
Musiikki: ei ole
Pelattavuus 9/10

Yleisarvosana: 3- (max 5)

Operation Flashpoint 2: Dragon Rising

PELISAITIN lokakuu kiireet senkun kirenee ja vauhti kiiristyy kuin alamäkeen suhatessa.
Talla on syytä pitää pohjassa sillä loppuvuosi on tunnetusti pelaajan kulta-aikaa, sillä lähenevä joulu tietää ilmaisia pelejä lahjaksi.
PELISAITTI arvosteleekin nyt yhden sotaisan pelin lisää joka saa kaikkien peleistä (sota) pitävien konsolien kovalevyt ylikierroksille.
Operation Flashpoint 2: Dragon Rising arvostelu pamahtaa nyt ruutuun!

Ulkomaalainen pelitalo Codemasters on luonut todellisen pelihirviön.
Heidän luomansa peli ei ainoastaan tue molempia megalomaanisia konsoleita (Xbox 360 ja etenkin PS3!) mutta se on myös ohjelmoitu tukemaan PC:n moottoria, joten kotikoneellakin voi tätä pelata jos oma konsoli menee rikki. Tämän soisi yleistyvän sillä ei ole PELISAITIN toimituksellekaan kovin harvinaista että konsolit menevät rikki kun toimituksen lämpötaso nousee stratosfääriin asti tiiviissä tunnelmassa.

Sääli että peli on kuitenkin vain jo liian tutunomainen Fist Person Shooter ammuskelu modernissa sotametsässä, jonka on nähnyt jo vaikka aikaisemminkin peleissä. Erottuuko Operation Flashpoint sitten joillain alueilla valtaisasta virrasta?
Hyvä kysymys ja pitääkin tutustua tuohon kunhan vain pelitunteja on enemmän takana.

Kuten Call of Duty 5:kin sijoittuu myös Operation Flashpoint 2: Dragon Risigin Japanin saaristoon, keskelle militaarista sotilasjunttaa jossa tukkanuottasilla on USA ja Japani. Pelaajan tehtävä onkin käyttää kaikkia hoksottimiaan kun painelee ohjaimen tatteja ja nappuloita, sillä muuten peli voi olla liian vaikea ja Game Over tekstikin liian tuttu.
Maasto on erittäin epätasainen.

Peli toki omaa omia hienoja kommervenkkejään ja monesta muusta pelistä tutut elementit toistuvat nohevasti. Muutenkin peli vakuuttaa komealla kansipaperilla joka lupaa kunnon menoa kotisohvalle.

Ohjaukseen tottuminen voi olla hankalaa, kuten aina fist personeissa, mutta PELISAITIN toimituksen väki on jo tähän tottunut ja luontevasti pystyi liikkumaan eteenpäin. Ikävä kyllä maisemat ovat niin yksitoikkoisia että mielummin kääntää näkymän maahan ja juoksee sokkona eteenpäin kuin katsoo sinistä horisonttia. Viholliset toki näin yllättävät mutta se tuo lisää jännitystä ja onneksi on iso muisti niin voi jatkaa aina kuin kuolee.
PELISAITIN toimitus kuitenkin pelin koki liian vaikeaksi ja tätä kirjoittaessa se on jätetty kesken.

Kunniakas yritys on Operation Flashpoint 2: Dragon Rising mutta se viimeinen silaus ei ole saatu leimattua tähän peliin.

(testattu PS3 versio).

Wolfenstein

PELISAITTI ei voi millään sanoilla puolustaa vuoden 1945 hirmutekoja Saksassa, ei siis kannata älähtää että olisimme natsisympatiseeraajia vaikka Wolfenstein pelin nyt arvostelemmekin.

Keitä olivat natsit?
Internet kertoo että:

"Natsismi, joka tunnetaan virallisesti saksan kansallissosialismin (saksaksi: Nationalsozialismus), viittaa totalitaarisen ideologian ja käytäntöjen natsipuolueen tai kansallissosialistisen Saksan työväenpuolueen mukaan Adolf Hitler, ja politiikan, jonka diktatorisen hallituksen natsi-Saksassa 1933 jotta 1945"

Tämä ei kuitenkaan ole estänyt pelialaa repimästä pelinaihetta tästä pimeästä aikakaudesta jota myös Natsisaksaksi kutsutaan. Niin pelisarjat COD (Call of Duty) kuin moni muukin on sisältänyt hahmoja jotka on helppo tunnistaa natseiksi.

Wolfenstein on peli joka vie fist person shooter-ominaisuudessa pelaajan keskelle vihollispesää ja keskelle upgreidattuja natseja. Nämä natsit eivät ole perinteisiä vaan heillä on erikoiskykyjä. Erikoiskyvyt ovat ilmeisesti tieteellisten kokeiden seurausta, mutta tähän PELISAITTI ei jaksanut tutustua.
Pelin tunnelmaa voisi luonnehtia kummitusmaiseksi vaikka tapahtumat ovatkin historiallisia.

Saksan kadut on kokeneet kovia vuosien aikana mutta pelissä ne on rekunstroitu entiseen loistoonsa ja Düsseldorfin voi todella tunnistaa.
Peliruutukin päivittyi mallikkaasti (telkkarina FullHD televisio).

Huviksemme testasimme XBOX 360 versiota ja se yllättäen ei ollut kovin huono. Heräsi toki kysymys miten Sony Playstation Corporationin oma Playstation 3 olisi BluRay moottorinsa kanssa onnistunut peliä pyörittämään.
Ohjainkamppailun häviäjä on selvä, joten keskustelulle ei ole sijaa. Voittaja on selkeä.

Wolfenstein on aiheensa puolesta synkkä, mutta PELISAITTI uskoo että tämä peli auttaa pelaajia unohtamaan natsisaksan kauheudet.

(Xbox 360 versio testattu)

Burn Zombie Burn

PELISAITTI on tuskin saanut Playstation 3 ohjainta (SixSaxis) kädestään, koska Uncharted 2 on niin hyvä, kun on jo pakko taas uutta tekstiä kirjoittaa, sillä joku meistä lupasi aiemmin tämän arvostella.
Pelinä Burn Zombie Burn ei ole edellisten pelien kaltainen hitti mutta se erottuu joukosta kartuunimaisuudellaan ja hillittömällä detaljillaan.
Tässä siis Burn Zombie Burn arvostelu.

Playstation Networkin syövereihin voisi sukeltaa vaikka pää edellä ja voisi olla varma että pää kolahtaa aina johonkin peliin jota voi kutsua pelattavaksi. Näin kävi PELISAITILLE kun tämän pelin ostimme ja maksoimme luottokortilla.
Nimi antoi odotuksia enemmänkin kuin voisi luulla sillä PELISAITIN toimitus oli varma että kirjoitusvirhe oli tullut sillä pelin nimessä on kaksi kertaa sana Burn.
Tämä kuitenkin osoittautui joksikin tehokeinoksi jolla alleviivataan pelin liekinheitinasetta.

Pelin juoni ei pärjää esim: Uncharted 2:lle mutta sekin voisi ottaa tästä oppia sillä Burn Zombie Burn on pelkistettynäkin melkoisen naseva ja ronski.
Zombiet ovat ehdottomasti PELISAITIN suosikki paholaisia, joten niiden polttaminen oli helppoakin. Ennätyspisteiden tekeminen oli kuitenkin liian suuri haaste.

Loppujen lopuksi PSN:n peliksi tämä ei ole kovin mieleenpainuva, mutta tarjoaa unohtumattomia sävyjä peli-iltaan.

Battlefield 1943

Kesä kuuma sai PELISAITIN toimituksen viettämään jo hetkeksi karpaloisia lomahetkiä, mutta jotkin asiat on silti ennallaan. Rakkautemme peleihin!
Harvoin on se aikaväli jolloin ei pelaisi ja kun on käsissä Sony Playstation Corp. yhtiön oma SixSaxis ohjain ja nurkassa humisee Playstation 3 niin on ilo ylimmillään.
Playstation Net Workin uumenista PELISAITILLE tarjottiin upea pelielämys nimeltä Battlefield 1943 jonka peliä voi pelata netissä!
Tässä arvostelu!

On vuosi 1943 ja Aasian rannikoilla on sota!
Sinun tehtävä on estää se!
Tämä sota käydään rajuin asein ja luodeiltakaan ei voi välttyä.
Tankit, pommikoneet, hävittäjät ja jalkasotilaat saavat kaikki temmeltää vapaana jos vaan ei luoti heitä pysäytä.
Tämä on sotaa.
Tämä on vuosi 1943!

Pelin graafinen ilme on positiivinen yllätys ja sen myötä koko pelikin saa 2 lisä tähteä.
Aseen piipun viuhahtaessa ja laukauksien melkein osuessa kohteeseen voi tuntea olevansa se aito ja oikea sota veteraani. Taivaan kaunis sininen tuo loistavaa kontrastia muuten niin tylsälle värimaailmalle.
Pelin äänet on organisoitu tasaisesti pitkin peliä joten väärään hetkeen ei vihollisten komennot tule.

Ohjaus on sekava ja nappien painallus voi saada aikaan jotain mitä ei ollut tarkoitus.
Myösjkään muita pelaajia ei voi ampua.

kuitenkin ladattavaksi sisällöksi tämä on hyvä alku ja toivottavasti pelisarja saa tämän osan myötä jäljitteleijöitä.

(testasin psn version)

Beach Head

Armeija on kivaa, sotaleffat on kanssa kivoja. Tästä innostuneena arvosteluun otettiin tällä kertaa sota-peli. Tämän kertainen sotapeli sijoittuu uskoakseni tyynelle merelle ja toiseen maailmansotaan, vaikka en voi olla varma koska kyseessä on virtuaalipeli tietokoneessa, mutta näin uskoisin.





Toinen maailmansota oli jännä sota, kun siinä oli natseja. Tyynellä valtamerellä oli kuitenkin japanilaisia ja minusta japanilaiset eivät olleet yhtä ilkeitä kun natsit, jotka puhui saksaa ja niillä oli sikapahoja ss-miehiä ja kaikkea tätä johti Hitler. Tosin japanilaisten kovuudeksi voidaan mainita se että niillä oli kamikaze-lentäjiä, mutta esim niitten johtaja oli joku keisari joka on aika tylsä johtaja ainakin mun mielestä.

No kuitenkin tämä peli siis sijoittuu tyynelle valtamerelle missä soti japanilaiset ja amerikkalaiset. Alussa pelaajan on löydettävä saaristosta kohde jonne hän siirtää laivastonsa, tämä kaikki tapahtuu kartalla navigoiden. Kun kohteeseen löytää, niin pelaaja ohjaa laivastonsa laiva kerrallaan läpi tosi pahan solan jossa on sikana torpedoveneitä.

Kun solan läpi on päästyy alkaa merisota. Merisodassa pelaajalla on yksi tykki jolla pitää ampua vastustajan lentokoneet ja laivat. Jos tästä pääsee eteenpäin, niin alkaa maasota. Maasodassa pelaajalla on panssarivaunuja, joilla pitää ajaa syvällä vihollisen linjojen keskelle. Kun sitten yhdellä panssarivaunulla pääsee linjojen taakse, niin sillä pitä ampua yhden tykkitorinin alla vilkkuvia laatikoita. Laatikoita ammutaan niin pitkään kunnes japanilaisten tykkitornin tykki ampuu pelaajan panssarivaunun rikki, joka ei kestä kauaa sillä amerikkalaisten panssarivaunu hajoaa yhdestä osumasta. Sitten otetaan seuraava panssarivaunu ja ajetaan vihollisen linjojen läpi ja taas ammutaan laatikoita tykkitornin alta, kun laatikoita on ammuttu tarpeeksi, niin japanilaisten tykki räjähtää ja ne alkaa heiluttaa valkoista lippua, jonka jälkeen peli loppuu.

Arvosanaksi annan kaksi

Testattu spectrum 48k ja c-64